Aitana Bonmatín uskomaton paluu EM-kisoihin sulatti futismaailman sydämet

Kun Espanja avasi jalkapallon EM-kisat murskaavalla 5–0-voitolla Portugalia vastaan, ottelun lopputulos ei jäänyt epäselväksi. Mutta huolimatta maali-iloittelusta, illan puhutuin hetki saapui vasta 81. minuutilla – kun Aitana Bonmatí asteli kentän laidalle.

Maailman paras jalkapalloilija, tuore Ballon d’Orin voittaja, oli vielä pari viikkoa sitten vakavan aivokalvontulehduksen vuoksi sairaalassa, ja hänen osallistumisensa kisoihin näytti epätodennäköiseltä. Silti hän oli siellä: verryttelyssä, valmiina palaamaan kentälle – kuin mitään ei olisi tapahtunut.

”Siinä ei ollut järkeä”

Ylen EM-studion asiantuntijat Heidi Kivelä ja Maija Saari reagoivat tähän lähes epäuskoisesti. Ottelu oli jo ratkennut, eikä kentällepaluulle näyttänyt olevan pakottavaa syytä.

Normaali tilanne olisi vaatinut viikkojen toipumisajan. Bonmatín kohdalla tämä sykli näyttäytyi eri tavalla.

Lääkärien lupa ja pelaajan raudanluja tahto

Espanjan päävalmentaja Montse Tomé korosti, että päätöksen ytimessä oli lääkärien lupa ja Bonmatín poikkeuksellinen fyysinen kestävyys.

”Heti kun hän pystyi palaamaan treeneihin, hän kysyi kuinka paljon saa pelata. Meidän piti jarrutella häntä,” kertoi Tomé La 1 -kanavan haastattelussa.

Virusperäinen aivokalvontulehdus on usein lievempi kuin bakteeriperäinen, ja siihen voidaan toipua levolla muutamassa viikossa. Tässä tapauksessa toipuminen yhdisti:

  1. Erinomaisen fyysisen lähtötilanteen
  2. Huippuluokan lääketieteellisen asiantuntemuksen
  3. Väsymättömän halun palata kentälle

Symboli, joka puhui enemmän kuin sanat

Vaikka Bonmatí ei tehnyt maalia tai edes ratkaissut ottelua, hänen paluunsa oli vahva symbolinen ele. Lyhyt esiintyminen kentällä viesti – itselle, joukkueelle ja yleisölle – että hän on palannut tosissaan.

Sen voidaan nähdä olleen jopa psykologinen peliliike: pieni määrä minuutteja riitti mõõttaamaan pelikuntoa, mutta toi samalla koko joukkueelle energiaa ja uskoa.

Varovaisuutta – mutta katse finaalissa?

Seuraavat lohkovaiheen ottelut Belgiaa ja Italiaa vastaan tarjoavat Espanjalle mahdollisuuden hallittuun rytmittämiseen. Täysi peliaika ei ole vielä ajankohtainen – mutta:

Paluu, joka jää historiaan

Aitana Bonmatín toipuminen on osoitus ihmisen kykeneväisyydestä silloin, kun ympärillä on oikea tiimi, vahva tahto ja ripaus poikkeavuutta. Se on tarina rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja mielenlujuudesta.

Hänen ei tarvinnut loistaa tilastoissa. Riitti, että hän asteli kentälle.

Aitana on täällä. Ja hän ei ole tullut jäädäkseen penkille.

🗣️ Mitä sinä ajattelet Bonmatín paluusta? Ylilyönti vai nerokas vetoomus koko joukkueelle? Keskustele kommenteissa!

Jesse Puljujärvi aloittaa uuden luvun Sveitsissä – suomalaislaituri vahvistamaan Genève-Servette HC:tä

Jesse Puljujärvi on jälleen uuden alun äärellä. Tällä kertaa se ei vie häntä Nashvilleen, Winnipegiin tai mihinkään muuhun NHL-kaupunkiin – vaan Geneveen, ihan Sveitsin sydämeen. Sveitsiläismedia watson.ch:n mukaan Puljujärvi on solminut sopimuksen Genève-Servette HC:n kanssa, ja vaikka seura ei ole vielä vahvistanut asiaa virallisesti, näyttää siirto jo lähes selvältä.

Monille suomalaisille jääkiekon seuraajille Puljujärven nimi kantaa mukanaan odotuksia, toiveita ja ehkä ripauksen haikeuttakin. 27-vuotiaan hyökkääjän tarina on kuin vuoristorata: NHL:n varaustilaisuuden taputuksista AHL:n arkeen, haikea hyvästely Oulun Kärpistä ja nyt – Sveitsi, uudet pelikaverit ja ehkä uusien unelmien alku.

NHL-haaveet eivät kuolleet, mutta Eurooppa kutsui

Viime kausi oli Puljujärvelle monella tapaa siirtymävaihe. Hän vietti aikaa sekä Florida Panthersin että Pittsburgh Penguinsin organisaatioissa, mutta varsinainen peliaika tuli Charlotte Checkersin paidassa AHL:ssä. Vaikka NHL:n ovenkahvaa ei viime kaudella kunnolla päästy vääntämään, hän näytti kauden tärkeimmillä hetkillä, että potentiaalia on yhä – 11 pudotuspelipistettä ja finaalipaikka Charlottelle todistivat sen.

Sveitsi ei siis ole vain paikkamerkintä EU:n kartalla, vaan mahdollisuus johonkin uuteen. Tilaisuuteen rakentaa peliä vähän vapaammin, hengittää lätkää ilman NHL:n jatkuvaa stressiä ja ehkä päästä taas kiinni omaan peli-identiteettiin. Ja siihenkin liittyy yksi nimi: Ville Peltonen.

Ville Peltosen projekti ja suomalainen ydinjoukko

Genève-Servette HC ei ole mikä tahansa sarjan keskikastin seura. Se on joukkue, joka tavoittelee paluuta huipulle. Viime kausi oli heille pettymys – 12. sija runkosarjassa ei tyydyttänyt ketään. Nyt palaset alkavat loksahdella uudelleen paikoilleen – ja Puljujärvi on selvästi yksi niistä isoimmista.

Joukkueessa on muutenkin vahva suomalainen leima:

Päävalmentajana toimii ranskalainen Yorick Treille, mutta suomalainen vaikutus näkyy niin pelitavassa kuin pukukoppikeskusteluissakin.

Miksi tämä siirto voi olla juuri se oikea käänne?

Puljujärven tilastot kertovat paljon, mutta eivät kaikkea. NHL:ssä 414 ottelua, 61 maalia ja 73 syöttöä – kunnon sisääntulo, muttei koskaan sitä todellista läpimurtoa. AHL:ssä peli kulki paremmin: 109 peliä ja 73 pistettä.

Sveitsin liiga ei toki ole NHL, mutta kiekon käsittely, tilan hyödyntäminen ja peliäly ovat siellä arvossaan. Juuri ne vahvuudet, jotka Puljujärvi on parhaimmillaan saanut loistamaan. Lisäksi Euroopan iso kaukalo ja hieman armollisempi pelitahti voivat antaa tilaa löytää uudelleen pelin ilo, joka saattaa kääntää koko uran suunnan.

Leijona mahdollisuus?

Kun Puljujärvi nyt palaa Eurooppaan, yksi ajatus on väistämättä myös Leijonat. Jos hän pelaa vahvan kauden Génèvessä, ovet MM-joukkueeseen voivat raottua kuin itsestään.

Monesti maajoukkueeseen nousu lähtee juuri oikeanlaisen seuraympäristön kautta – ja Puljujärven kohdalla Geneve saattaa olla se paikka. Iso kaukalo, tuttu valmennus ja selkeä rooli hyökkäyksessä. Puitteet ovat kunnossa.

Tämä ei ole vain uusi sopimus – se on pelillinen julistus

Genève-Servetten hyökkäys hakee raikasta ilmettä ja uusia johtajia. Jesse Puljujärvi tuo joukkueelle kokoa, liikettä ja kenties vielä sen yhden puuttuvan palasen, joka tekee erosta ratkaisevan.

Suurin kysymys ei kuitenkaan liity tilastoihin, vaan siihen: onko Pulju valmis ampaisemaan uuteen lentoon? Voiko tämä olla se käänne, jota on odotettu siitä lähtien, kun poika Kärppien punanuttuun ensi kerran pukeutui?

Yksi asia on varma – Genevessä aletaan seurata suomalaislaituria suurella mielenkiinnolla. Ja kuka tietää, ehkä jo ensi keväänä näemme Puljun Leijona-paidassa jälleen, hymyilemässä valot silmissä.

Tarinansa ei ole vielä lopussa – se on juuri saamassa uuden luvun.

Helmarit valmiina Norjan kaatoon Alppien keskellä – EM-jatkopelit panoksena jännitysnäytelmässä

Vuoristomaisemien ympäröimässä Sionin kaupungissa Sveitsissä Suomen naisten jalkapallomaajoukkue Helmarit valmistautuu tärkeään EM-otteluun Norjaa vastaan. Ottelu pelataan sunnuntai-iltana klo 19.00 Stade de Tourbillonilla, ja se on ratkaiseva askel kohti jatkopelejä.

Avausvoitto maistui – mutta nyt tarvitaan tehoja

Helmarit aloitti kisaurakkansa upeasti 1–0-voitolla Islantia vastaan. Vaikka tulos oli toivottu, päävalmentaja Marko Saloranta muistutti siitä, että tehoja kaivataan lisää.

– “Islantia vastaan meillä oli 16 laukausta, mutta vain yksi maali. Tuskin saadaan Norjaa vastaan samanlaista määrää paikkoja. Nyt pitää olla kliinisempiä,” Saloranta arvioi.

Norja voitti Sveitsin ensimmäisessä ottelussaan 2–1, mutta vaikutti hermostuneelta. Saloranta näki tässä mahdollisuuden: Norjan itseluottamus ei ole rautaa, ja siihen iskeminen voi tuottaa tulosta.

Vanhat veriviholliset – muistoja murskajaisista ja tasapeleistä

Suomi ja Norja ovat kohdanneet usein. Viime vuonna EM-karsinnassa tuloksena oli 1–1-tasapeli, mutta kevään harjoitusottelussa Norja vei voiton murskaavasti 4–0. Tappiosta huolimatta Helmarit eivät ole jääneet tuleen makaamaan.

Valmennustiimi on keskittynyt erityisesti seuraaviin osa-alueisiin:

Norjan puolustuslinja on näyttänyt horjuvalta, ja jos Helmarit onnistuu hyödyntämään paikkansa paremmin kuin Islanti-ottelussa, voi peli kääntyä eduksemme.

Keski-Euroopassa, mutta raikkaalla mielellä

Helmarien valmistautuminen ei ole kärsinyt kisapaikkakuntien hajautuksesta. Joukkue leireilee Genevessä ja matkustaa pelipäivinä bussilla kohdekaupunkeihin.

Keskikenttäpelaaja Eveliina Summanen kommentoi:

– “Ei tämä ole meille ollut mikään rasite. Me matkustetaan muutenkin usein. Ja täällä meitä on kohdeltu tosi hyvin.”

Joukkueen tunnelma on leppoisa mutta keskittynyt. Upeat maisemat eivät häiritse keskittymistä, vaan fokus pysyy tiukasti pelissä.

Kisojen panokset kovenevat – paikka jatkossa lähellä

Illan ottelulla on suuri merkitys. Voitto Norjasta voisi jo varmistaa Suomen paikan puolivälierissä, erityisesti jos Islanti ja Sveitsi pelaavat myöhemmin tasan. Lohkon tilanne:

  1. Suomi – 3 pistettä
  2. Norja – 3 pistettä
  3. Islanti – 0 pistettä
  4. Sveitsi – 0 pistettä

Helmarien voitto voisi siis merkitä lohkon haltuunottoa. Kuten usein sanotaan: yhtenäinen joukkue voi voittaa yksilötähdet.

Tinja-Riikka Korpela sivussa – mutta maalilla yhä rautaa

Suomen ykkösmaalivahti Tinja-Riikka Korpela on poissa tämän illan kokoonpanosta, mutta valmennusjohto ei ole huolissaan. Varamaalivahdilla on vahva tuki takanaan ja pukukopissa luottoa riittää.

Maalivahtien välinen kilpailu on ollut kovaa koko kevään, ja Helmarien maalitolppien väliin astuu nyt uusi vastuunkantaja täydellä itseluottamuksella.

Suomi ei ole ainoa yllättäjä – muualla turnauksessa draamaa

Lauantain otteluissa nähtiin jo isoja yllätyksiä. Ranska päihitti hallitsevan mestarin Englannin 2–1 ja kirjautti samalla historialliset lukemat – koskaan aiemmin hallitseva mestari ei ollut hävinnyt avauspeliään EM-turnauksessa.

Hollanti puolestaan murskasi Walesin tyylipuhtaasti 3–0. Viesti on selvä: tässä turnauksessa ei pääse jatkoon ilman täyttä panosta.

Suora lähetys klo 18.15 Yle TV2:ssa ja Areenassa

Ottelu käynnistyy klo 19.00, mutta lähetys alkaa jo klo 18.15 Yle TV2:ssa ja Areenassa. Luvassa on:

Kenties illan valokeilan nappaa Kosola, Julin tai Westerlund. Yleisön tuki voi olla käänteentekevä – oletpa sitten Alpeilla tai kotisohvalla. Nyt on aika kannustaa!

Valtteri Bottas paluuta tekemässä F1-kisakuskiksi – Alpine ja Cadillac kiinnostuneita kokeneesta suomalaisesta

Valtteri Bottaksen mahdollinen paluu F1-lähtöruudukkoon on noussut jälleen otsikoihin, kun kaksi tallia – Alpine ja Cadillac – ovat osoittaneet konkreettista kiinnostusta kokeneeseen suomalaiseen. Kyseessä ei ole pelkkää spekulointia, vaan taustalla on aitoja keskusteluja ja neuvotteluja miehen tulevaisuudesta huipputason moottoriurheilussa.

Briatoren paluu – ja kenties myös Bottaksen

Alpine-tallin kiinnostus ei ole sattumaa. Tallin neuvonantajana toimii legendaarinen Flavio Briatore, ja hänen katseensa on nyt kohdistunut Bottakseen. Briatore on jo ottanut yhteyttä Mercedeksen tallipäällikköön Toto Wolffiin saadakseen selville kuskin saatavuuden.

Bottas toimii tällä hetkellä Mercedeksen testikuljettajana, mutta ajopaikka kaudelle 2026 on vielä avoinna. Alpinella kausi on ollut vaikea, ja Bottaksen kokemus voisi tarjota vankan pohjan tiimin vakauttamiselle ja kehitykselle.

Keskeisiä syitä Alpinelle kiinnostua Bottaksesta:

Cadillac – uusi talli, uusi mahdollisuus

Toinen varteenotettava vaihtoehto löytyy Yhdysvalloista, missä Cadillac valmistautuu F1-debyyttiinsä Andretti Global -projektin kautta. Autosportin mukaan talli tapaa potentiaaliset kuljettajat Britannian GP:n yhteydessä Silverstonessa, ja Bottas lukeutuu listan kuumimpiin nimiin.

Cadillacin ehdokaslistalla on mm. Sergio Pérez, Felipe Drugovich ja Zhou Guanyu. Bottas erottuu joukosta kokeneisuudellaan ja kansainvälisellä tunnettuudellaan.

Cadillacin näkökulmasta Bottaksen edut:

Käännöskohta uralla – jälleen

Bottas jäi ilman ajopaikkaa Alfa Romeon (myöhemmin Sauber/Audi) kauden 2025 jälkeen, mutta nyt ovet ovat jälleen raollaan. Hänen markkina-arvonsa ei ole kadonnut, ja monen tiimin silmissä kokemus on nyt kullanarvoista, erityisesti uusien projektien käynnistämisessä.

Tämä tilanne voi toimia käännekohtana Bottaksen uralla, ja antaa mahdollisuuden paitsi palata F1:een, myös ottaa suurempi rooli tiiminsä kehityksessä.

Alpine vai Cadillac – mikä vie voiton?

Kahden kiinnostuneen tallin välillä on merkittäviä eroja, ja molemmilla on omat vahvuutensa ja riskinsä.

  1. Alpine: Tunnettu ympäristö, mutta ailahteleva suorituskyky ja sisäistä epävarmuutta
  2. Cadillac: Täysin uusi projekti, mutta mahdollisuus rakentaa jotain historiallista alusta asti

Bottakselle Alpine voisi tarjota nopeammat tulokset ja vähemmän epävarmuustekijöitä. Cadillac puolestaan houkuttelee uuden alun ja isomman roolin mahdollisuudella – ehkä jopa mentorina ja tiimin kulmakivenä.

Pohjoistuulen tuulahdus lähtöruudukossa?

Vaikka virallisia vahvistuksia ei vielä ole, Bottaksen paluu kisakuskin rooliin näyttää todennäköisemmältä kuin aikoihin. Suomalaisille F1-faneille tämä olisi enemmän kuin urheilullinen tapahtuma – se olisi tunteikas muistutus siitä, ettei kokeneita taistelijoita kannata koskaan unohtaa.

Nyt kysymys kuuluukin: haluaisitko nähdä Bottaksen Alpinen ratissa vakaammassa roolissa vai Cadillacin mukana luomassa täysin uutta tarinaa F1-sarjaan?

Fanien keskustelu on jo käynnissä – ja vastaus voi selvitä jo lähikuukausina.

Haoxi Wangin uskomaton matka NHLään – Kiinan kirkkaimman jääkiekkotoivon tarina ja äidin uhrausten voima

Kun Haoxi Wangin nimi kuulutettiin NHL:n varaustilaisuudessa Los Angelesissa, se ei ollut pelkästään henkilökohtainen voitto. Se oli hetki, joka merkitsi uutta alkua kiinalaiselle jääkiekolle: ensimmäistä kertaa lahjakkuus maasta, jossa laji on yhä kasvamassa, nousi varaustilaisuudessa näin korkealle – 33. sijalle toisella kierroksella. Wangista tuli kaikkien aikojen korkeimmalle varattu kiinalainen NHL-pelaaja.

Alku: Jäähallin laidalta unelmaan

Pekingiläinen neljävuotias Haoxi Wang ei aluksi kiinnostunut itse pelistä, vaan pelivarusteista. Kun hän näki ystävänsä jäällä, halu seurata perässä syttyi välittömästi. Äiti, Willa Wang, ei epäröinyt. Hän alkoi kuljettaa poikaansa jääharjoituksiin puolentoista tunnin matkan päähän, viikosta toiseen.

Tämä perheen panostus kasvoi mittasuhteiltaan uskomattomiin mittoihin, kun Willa Wang yhdessä muiden vanhempien kanssa rakensi oman hallin. Kuplahalli kotikulmilla tarjosi puitteet, joilla nuori haaveilija saattoi kehittyä.

Vuonna 2018 Haoxi sai oman jääkiekkisykäyksensä: NHL-joukkueet Boston Bruins ja Calgary Flames kohtasivat Pekingissä harjoitusottelussa. Katsomossa istui inspiraatiosta lähes pakahtuva Wang. Se ei ollut enää haave – se oli tavoite.

Kohti Kanada ja uusi alku

12-vuotiaana Wang teki jotain, mikä vaatii poikkeuksellista rohkeutta: hän muutti yksin Kanadaan tavoittelemaan ammattilaisuutta jääkiekon mekassa. Tietenkin – äiti seurasi perässä. Muttei pelkästään muuttanut. Hän osti poikansa joukkueen, varmistaakseen ettei mikään estä tämän kehitystä Ontarion juniorisarjassa.

Kanadassa Wangin ura lähti nousuun. Hän pelasi itsensä Ontarion pääjunioriliigaan (OHL), ja kanadalaiset oppivat tuntemaan hänet nimellä ”Simon” – usein helpommin lausuttavalla nimellä. Nuori puolustaja myöntää itse, ettei täysin ymmärtänyt peliä ennen 14 vuoden ikää.

“En oikeastaan tajunnut, miten peliä pelattiin, ennen kuin olin 14. Olen aina ollut vähän altavastaaja,” Wang sanoi myöhemmin.

Varauspäivän symboliikka

Kun San Jose Sharks varasi Wangin 33. pelaajana, hän ohitti edeltäjänsä Andong Songin (6. kierros, 2015) ja Kevin Henin (4. kierros, 2023). Tämä oli selvä viesti: Kiinasta on tulossa todellisia jääkiekkolahjakkuuksia. Mutta enemmän kuin yksilö, Wang on kansallinen symboli. Hän mahdollistaa unelmia, jotka vielä vuosikymmen sitten olisivat olleet utopiaa Kiinan nuorille.

Hän haluaa, että hänen polkunsa toimii väylänä muille:

“Toivon, että jonain päivänä joku rikkoo ennätykseni.”

Varaustilaisuudessa nähtiin myös tunteikas hetki, kun Wangin isoveli saapui yllätyksenä paikalle. Veljekset olivat erossa kaksi vuotta. Perhe, joka uhrasi paljon, oli jälleen yhdessä juuri silloin, kun yhteenkuuluvuutta tarvittiin eniten.

Tulevaisuuden näkymät

Haoxi Wang on moderni puolustaja: liikkuva, fiksu ja rauhallinen. Vaikka hän ei välttämättä ole vielä valmis NHL-parketeille, kehityskaari näyttää kirkkaalta. San Jose Sharksin nykytilanne, joka ei ole aivan NHL:n huipulla, tarjoaa Wangille tilaa kasvaa ilman välittömiä paineita.

Tulevina vuosina hän hioo peliään joko junioriliigassa tai farmin kautta. Mutta yksi asia on selvä: ilman äidin rakkauden ja päättäväisyyden tuomaa perustaa tätä tarinaa ei olisi koskaan syntynyt.

Pienistä teoista syntyy suuria unelmia

Wangin tarina ei ole pelkästään osoitus yksittäisestä lahjakkuudesta. Se on todiste siitä, mitä tapahtuu, kun rakkaus ja usko lyövät kättä intohimon kanssa. Yksi aamuherätys. Yksi jääharjoitus. Yksi ilta täynnä uskoa – yksi kerrallaan kohti NHL:ää.


🧊 Tärkeimmät asiat kiteytettynä


🔥 Entä sinä? Uskotko Simon Wangin murtautuvan NHL:n tähtikartalle? Mistä NHL-pelaajasta hänen pelityylinsä muistuttaa sinua? Jaa ajatuksesi!

Suomen huippupelaajat loistavat myrskyssä – frisbeegolfin EM-kisat huipentuvat jännitysnäytelmään

Norjan länsirannikon karuissa oloissa pelattavat frisbeegolfin EM-kisat ovat huipentumassa jännitysnäytelmään, jossa suomalaispelaajat ovat näyttäneet poikkeuksellista kestävyyttä ja taitoa. Ålesundin vaihtelevassa säässä – tuulessa, sateessa ja kylmyydessä – suomalaiset ovat nousseet esiin todellisina voittajasuosikkeina.

Niklas Anttila – myrskyn keskellä mestarin elkein

Hallitseva EM-hopeamitalisti Niklas Anttila hallitsi kolmannen kierroksen huippusuorituksella ja lähtee päätöspäivään selvässä johtoasemassa:

Anttilan vire ei ollut yksittäinen ilmiö, sillä Kristian Kuoksa pelaa erinomaista turnausta, sijoittuen toiseksi tuloksella -19. Kaikki on siis mahdollista sunnuntain finaalissa – jopa suomalaisten kaksoisvoitto.

Saksalainen Timo Hartmann yrittää nousta mukaan mitalitaisteluun, mutta 11 heiton ero Anttilaan on lähestulkoon mahdoton umpeen kurottava.

Eveliina Salonen – mitalikolikon toinen puoli

Naisten sarjassa Eveliina Salonen on aivan kärjen tuntumassa, vain yhden heiton päässä johtopaikasta. Tämä on hänelle erityinen kilpailu:

”Se on jotain, mitä muutkin kuin fribaa seuraavat tietävät ja ymmärtävät”, Salonen kommentoi STT:lle.

Kolmannen kierroksen haastavat olosuhteet eivät horjuttaneet Salosen keskittymistä:

”Eihän se ihan frisbeegolfia ollut, vaan aika myrskyä koko ajan.”

Myös muut suomalaiset — Henna Blomroos (+12), Tinja Väisänen ja Silva Saarinen (molemmat +15) — ovat mukana taistelussa pronssista.

Vuoristorataa ja sadetakkitunnelmaa

Lauantain kierros oli vaikein koko turnauksessa. Olot olivat haastavat:

Lauri Lehtinen oli vielä hetkellisesti kolmen parhaan joukossa, mutta joutui tyytymään jaettuun neljänteen sijaan. Viimeinen kierros tarjoaa kuitenkin vielä yllätyssauman.

Kaikki ratkaistaan sunnuntaina – kenelle frisbeegolfin kruunu?

Päätöspäivä on käsillä, ja taistelu mitaleista käy kuumana. Suomalaispelaajien asemat ennen viimeistä kierrosta:

  1. Niklas Anttila johtaa miesten sarjaa (-25)
  2. Kristian Kuoksa toisena (-19)
  3. Eveliina Salonen yhden heiton päässä naisten kärkipaikasta (-1)
  4. Useita suomalaispelaajia taistelee naisten pronssista

Jos suomalaispelaajat onnistuvat pitämään hermonsa hallinnassa, edessä voi olla suomalaisen frisbeegolfin historiallinen viikonloppu.

Sunnuntain finaalikierroksen voi seurata Ylen, Disc Golf Pro Tourin tai PDGA:n kanavilla. Kenelle kiekko lentää korkeimmalle tuulessa ja kuka kantaa kotiin Euroopan mestaruuden?

💬 Mitä veikkaat — nappaako Suomi tuplakultaa? Kommentoi ja jaa fiilis kaverille, jonka kanssa finaalikierrosta jännität! 🥏🇫🇮

Mira Jalosuo tekee historiaa NCAAssa – suomalaisosaaminen loistaa St Cloudin jääkiekossa

Kun suomalainen jääkiekkolegenda Mira Jalosuo astuu St. Cloud State Universityn naisten jääkiekkojoukkueen pukukoppiin tänä syksynä, tunnelma on varmasti samaan aikaan tuttu ja täysin uusi. Tuttuja kasvoja, tuttu jää, mutta rooli on isompi kuin koskaan aiemmin: Jalosuosta on nyt tullut päävalmentaja yhdelle NCAA:n huipputason jääkiekkojoukkueista.

Se on suuri askel – sekä Jalosuolle että St. Cloudin Huskies-joukkueelle.

Ja jos joku kysyy, onko hän valmis? Hän ei epäröi hetkeäkään:

“Tunnen jo hyvin joukkueen ja valmennustiimin, mikä tekee siirtymisestä sujuvaa. Tämä on uskomaton mahdollisuus johtaa lahjakasta ja omistautunutta ryhmää,” Jalosuo kommentoi yliopiston verkkosivuilla.

Paluu kotikonnuille – mutta nyt ruorissa

Tämä ei ole Mira Jalosuon ensimmäinen kerta St. Cloudin kaukalossa. Hän toimi aiemmin apuvalmentajana samassa joukkueessa ennen kuin siirtyi ammattilaisliiga PWHL:ään. Kuluneella kaudella hän kuului Minnesota Frostin valmennusryhmään, joka nappasi PWHL:n mestaruuden – jo toista kertaa peräkkäin.

Nyt hän tuo arvokasta ammattilaiskokemustaan mukanaan takaisin yliopistokiekon puolelle – paikkaan, jossa sekä kehitetään talenttia että kamppaillaan tosissaan voitosta. Se on yhdistelmä, joka vaatii sekä sydäntä että selkeää suunnitelmaa.

Kunnioitettu pelaajalegenda ja kasvava valmentajakyky

Suomessa Mira Jalosuon nimi tunnetaan jo kauan jääkiekkohalleista ja MM-kaukaloista. Entinen Naisleijonien puolustajajärkäle pelasi urallaan huikeat 128 A-maaottelua, voittaen olympiapronssia Vancouverissa 2010 ja viisi MM-pronssia.

Jalosuon ura pelaajana jatkui myös Yhdysvalloissa: hän pelasi Minnesotan yliopistossa (University of Minnesota), missä oli mukana voittamassa useita mestaruuksia. Kova työntekijä jäällä – ja nykyään myös sen laidalla.

Valmennuspuolella Jalosuo ei ole jäänyt kiertämään jäähyväiskierroksia. Hän on määrätietoisesti rakentanut uraa valmentajana ja mentorina, tukien erityisesti nuoria, tulevia suomalaispelaajia, jotka haaveilevat urasta USA:n kovatasoisissa sarjoissa.

Suomalaista verta ja voimaa St. Cloudin riveissä

Kun katsoo St. Cloudin kokoonpanoa, Jalosuon valinta päävalmentajaksi tuntuu vieläkin luontevammalta. Ensi kaudella joukkueessa pelaavat kolme nuorta suomalaista:

Myös toinen suomalainen jääkiekon supernimi, maalivahti-ikoni Noora Räty, jatkaa joukkueen apuvalmentajana.

Kaksikko Jalosuo–Räty on melkoinen voimakaksikko, joka tuo niin paljon jääkiekon huippuosaamista yhteen tilaan, että siinä alkaa jo sulaa Minnesotan talvi. Ja mikä parasta – heidän läsnäolonsa tekee St. Cloudista entistä houkuttelevamman kohteen suomalaisille lupauksille, jotka tähyävät NCAA:han tai ammattilaiskentille.

Kohti uusia korkeuksia – tähtäimessä NCAA:n huippu

Tällä hetkellä St. Cloud State ei vielä kuulu aivan NCAA:n huipulle, mutta kehitystä on jo nähtävissä. Nyt kysymys kuuluu: voiko Mira Jalosuo olla juuri se puuttuva palanen, joka vie Huskies-naiset uudelle tasolle?

Kaikki merkit viittaavat siihen, että vastaus on kyllä.

Jalosuolla on yhdistelmä kokemusta voittavasta ammattilaisjoukkueesta sekä ymmärrystä yliopistourheilun hengestä – yhdistelmä, jota harva voi tarjota. Pelaajille hän on helposti lähestyttävä, mutta samalla vaativa johtaja. Ja koko organisaatiolla tuntuu olevan vahva usko siihen, että hänen johdollaan Huskies voi ottaa isoja askelia eteenpäin.

“En malta odottaa, että pääsen työskentelemään tämän ryhmän kanssa ja tapaamaan kaikki upeat Husky-fanit,” Jalosuo sanoi ilmoituksen yhteydessä.

Jos tunnelmista voi jotain päätellä, Jalosuo ei saavu Huskiesin penkin taakse vain täyttämään paikkaa – hän tulee jättämään jälkensä.


Pähkinänkuoressa:

Mitä luulet – onko Jalosuo juuri se, joka vie Huskies-joukkueen seuraavalle tasolle? Onko suomalaisten uusi vallankumous Yhdysvaltain jääkiekkokentillä vasta alussa? Kommentoi ja seuraa matkaa!

Tinja-Riikka Korpela on yhä Helmareiden kivijalka – konkarivahdin tarina jatkuu intohimolla ja johtajuudella

Tinja-Riikka Korpela on nimi, joka on jo kirjoitettu suomalaisen jalkapallon historiankirjoihin. Vaikka moni luulisi, että hänen uransa on päätöksessään, todellisuus on toisenlainen. 39-vuotiaana Korpela valmistautuu neljänsiin EM-kisoihinsa – mutta tällä kertaa asetelma on uusi. Paineet ovat poissa, mutta ammattimainen ote säilyy.

Uusi rooli, tuttu rauhallisuus

Aiemmissa arvokisoissa Korpela oli Helmareiden kiistaton ykkösmaalivahti. Nyt portit ovat auki kilpailulle, mutta Korpelan lähestymistapa on tyyni ja kokenut:

“Ehkä itsellenikin tulee vähän vähemmän paineita kuin aiemmin.”

Hän näkee tilanteessa mahdollisuuden – mahdollisuuden olla läsnä ja jakaa kokemustaan uudella tavalla. Kentällä paikka ei ole enää taattu, mutta vastuu ei ole koskaan ollut vain numeroiden varassa. Hän on kapteeni olemuksellaan.

Yli rajojen kulkenut ura

Korpelan ura on kulkenut monien maiden ja huippuseurojen kautta:

Samalla hän on nostanut esiin urheilun ulkopuolisia teemoja, kuten tasa-arvon ja avoimuuden. Kentän ulkopuolella hän on ollut rohkea ääni, kentällä taas esimerkki siitä, että menestys ja aitous eivät ole ristiriidassa.

EM-kisat lähempänä sydäntä kuin koskaan

Sveitsissä pelattavat lajinsa arvokisat osuvat kirjaimellisesti lähelle. Siellä hän on viettänyt viime vuodet, mutta nyt katseet ovat Helsingissä ja Urhean harjoituskentillä. Korpelan kuntoa testattiin kevätkaudella pohjevamman muodossa, mutta hän suhtautui siihen kokeneen rauhallisesti:

“Minulla on historiaa näiden vaivojen kanssa, joten nyt osaan jo jarruttaa ennen kuin menee pahemmaksi.”

Ykkösvahdin paikasta kilpailee nyt useampi nimi, kuten Anna Tamminen ja Anna Koivunen. Päävalmentaja Marko Saloranta ei ole nimennyt selkeää avausmaalivahtia – eikä Korpela sitä odotakaan:

“Olen valmis rooliin kuin rooliin.”

Uusia käänteitä seuratasolla

Servetten taustamuutoksien myötä Korpela päätti jatkaa matkaa. Vahva tunne omasta polusta johti päätökseen:

“Ei vain enää tuntunut omalta paikalta. Se on ihan okei.”

Uuden seuran nimeä ei ole vielä julkistettu, mutta puheissa vilahtaa kotiinpaluu ja ehkä pelikentät Naisten Liigassa. Korpela on selkeä:

“Niin kauan kuin kroppa ja pää kestää, haluan pelata.”

Johtajuutta, joka ei katoa

Korpelan vaikutus ei mittaudu peliminuuteissa – hänestä on tullut esikuva. Nuorille pelaajille hän on se rauhallinen voima, johon voi turvata niin kentällä kuin kentän ulkopuolella:

Viimeinen potku? Tuskin vielä

Tulevat EM-kisat voivat olla hänen viimeisensä – tai sitten ei. Yksi asia on kuitenkin varmaa: silloin kun Suomi tarvitsee häntä eniten, Korpela on paikalla. Valmiina. Keskittyneenä. Täynnä rauhallista voimaa.

Jätä kommentti – mitä sinä uskot? Nähdäänkö Tinja-Riikka Korpela vielä Helmareiden paidassa ensi vuonna?

Janette Lepistö teki historiaa – 800 lyötyä juoksua nosti superjokerin pesäpalloikoniksi

Kun Janette Lepistö asteli kotikentälle Lapuan keskuskentälle keskiviikkoiltana, kukaan ei tiennyt tarkalleen milloin se tapahtuisi – mutta kaikki aavistivat, että tämä ilta voisi olla historiallinen.

Ja niin se olikin.

Pesäpallomaailma sai todistaa jälleen yhtä merkkipaaluhetkeä, kun Lapuan Virkiän superjokeri iski uransa 800. lyödyn juoksun. Kyseessä ei ollut mikä tahansa kenttälyönti, vaan tarkasti suunniteltu näppi kakkosrajaan, joka avasi tien kotiin Petra Kerolalle. Siinä hetkessä Lepistö sementoi asemansa vieläkin tiukemmin suomalaisen pesäpallon historiaan.

Kuitenkin, Janette ei jäänyt hetkeksi ihastelemaan suoritustaan. Hetkeä myöhemmin pallo viuhahti jälleen kenttään, ja Kaisa Peräaho liukui maaliin. Illan päätteeksi tilastot kertoivat neljästä uudesta juoksusta ja ykköspalkinnosta.

Rikkoutuneet rajat

500, 600, 700 – ja nyt 800. Lepistö on rikkonut lähes kaiken rikottavissa olevan. Hänen pelinjohtajansa tiivisti sen ytimekkäästi: ”Janette on rikkonut vuosien mittaan kaikki mahdolliset rajat, ja hänen nälkänsä on ennennäkemätön.”

Seuraava päämäärä on jo näköpiirissä:

Legendan kannoilla

Superpesiksen kaikkien aikojen lyöjätilastojen tarkastelu paljastaa, että Lepistö on noussut nyt toiselle sijalle. Hän ohitti juuri Henna Salmelan (38+758=796), ja edellään on enää yksi nimi – legenda Tanja Vehniäinen, jonka saldo on 20+823=843.

Ironista ja samalla runollista: Vehniäinen pelasi parhaat vuotensa juuri Lapuan paidassa – samassa seurassa, jolle Janette nyt takoo uusia lukuja. Tämä tuo kilpajuoksuun henkilökohtaisen vivahteen.

”Lapsena olin katsomassa Tanja Vehniäisen pelejä, ja nyt saan itse jahdata hänen ennätystään tässä kaupungissa. Tuntuu uskomattomalta,” totesi Lepistö ottelun jälkeen.

Tilastot tukena

800 lyötyä juoksua 252 ottelussa – se on kovin tahti pääsarjahistorian aikana. Tähän päälle tulee:

  1. 5 lyöjäkuningattaren titteliä
  2. 9 Itä–Länsi-valintaa
  3. Useita mestaruuksia uran alkuvuosina
  4. 5 valintaa vuoden jokeriksi

Janette Lepistö on siis enemmän kuin tehokas lyöjä – hän on voittaja, pelinlukija ja pelitekojen nainen. Hänen lyöntitekniikkansa haastaa ulkokentät kerta toisensa jälkeen.

Keskiviikon ilta Lapuan henkeen

Koko Lapua tuntui juhlivan keskiviikkoillan voittoa: Virkiä voitti Manse PP:n 2–0 (5–2, 2–1). Tärkeintä oli kuitenkin Lepistön saavutus. Hän sai seisovat aplodit yleisöltä jokaisen lyönnin jälkeen – ansaitusti.

Kurkistus tulevaan

Mitä tuo tullessaan ensi kausi – tai seuraavat kaksi?

Jos nykyvire jatkuu, Tanja Vehniäisen 843 juoksua rikotaan jo tämän kauden lopussa tai viimeistään vuoden 2025 alussa. Ja vaikka se tuntuu nyt kaukaiselta, myös tuhat lyötyä ei ole enää mahdottomuus.

Pesäpallon romantikot voivat kuvitella hetken: valot kirkkaana Lapuan keskuskentällä, kotiyleisön kohina taustalla ja Janette Lepistö maila kädessään – valmiina viemään itsensä ja koko lajin taas askelta pidemmälle.

Naisten Superpesiksen kaikkien aikojen lyöjätilasto (kesäkuu 2024)

  1. Tanja Vehniäinen – 843 (20+823)
  2. Janette Lepistö – 804 (41+763)*
  3. Henna Salmela – 796 (38+758)
  4. Susanna Puisto – 767 (27+740)
  5. Johanna Nieminen – 725 (79+646)
  6. Minna Vienola – 714 (51+663)
  7. Katja Saari – 700 (27+673)
  8. Tuula Rantanen – 679 (111+568)
  9. Aino-Kaisa Mantere – 591 (18+573)*
  10. Tarja Pöntinen – 586 (37+549)

* = pelaaja edelleen aktiivinen

Mitä sanot sinä? Onko Janette Lepistö matkalla kaikkien aikojen suurimmaksi? Keskustelu käy kuumana katsomoissa – ja nyt myös kommenteissa.

Wilma Murto uskaltaa uudistua – hyppää ilman tekniikkavalmentajaa ja haastaa koko urheilumaailman

Kun suurin osa suomalaisista urheilufaneista kiinnitti huomionsa uutiseen, että keihäskonkari Tero Pitkämäki liittyy Wilma Murron tiimiin, jäi vähemmälle huomiolle varsinainen uutispommi: Murto aikoo jatkossa hypätä ilman tekniikkavalmentajaa.

Jos olet koskaan vilkaissut seiväshyppyä vaikka televisiosta, tiedät jo, ettei kyse ole pelkästään juoksusta ja pomppimisesta. Laji on kuin baletin ja fysiikan välinen tanssi, jossa jokaisella askeleella ja käsien liikkeellä on merkitystä. Aiemmin Murto on nojannut pitkälti valmentaja Jarno Koivuseen. Heidän yhteistyönsä päättyi keväällä 2025, mikä synnytti spekulaatiota seuraajasta.

Mutta vastausta ei tullut – ei nimittäin ketään. Murto ilmoitti ottavansa jatkossa ohjat täysin omiin käsiinsä. Kyse ei ole pakon sanelema ratkaisu vaan tietoinen valinta. Se on harvinaista, jopa huipputasolla.

Harvinaisella polulla

Vain muutama huippuhyppääjä on toiminut ilman teknistä valmentajaa. Esimerkiksi Sveitsin Angelica Moser ja Uuden-Seelannin Eliza McCartney ovat hypänneet ilman jatkuvaa ohjausta, mutta lähinnä olosuhteiden pakosta.

Murron ratkaisu on sen sijaan strateginen ja pysyvä. Se herättää sekä ihailua että huolta:

Vaikka Pitkämäen rooli Murron tiimissä herätti ensimmäisenä kiinnostusta, hänen osallistumisensa on melko rajattua. Hän ei ole mukana arjen treeneissä, vaan toimii ennemminkin kokeneena taustavaikuttajana.

Ajoitus ei ole ihanteellinen

Murto kävi kesällä polvileikkauksessa, joka ajoittui hankalaan ajankohtaan: keskelle kautta, jolloin huiput tavallisesti hioisivat teknisiä yksityiskohtia. Tämä korostaa päätöksen riskialttiutta. Ilman valmentajaa on entistäkin tärkeämpää, että omat tuntemukset ja itsereflektio ovat kohdallaan.

Voiko kaikki kuitenkin onnistua?

Toisaalta, entä jos Murto on oikeassa? Jos hänen lähestymistapansa toimii, hän ei ainoastaan kulje omaa tietään, vaan saattaa jopa haastaa koko valmennusjärjestelmän rakenteet.

  1. Hän toimii esimerkkinä itseohjautuvuudesta.
  2. Hän osoittaa luottamusta omaan kehoonsa ja tuntemuksiinsa.
  3. Hän määrittelee uudelleen, mitä huipputason valmennus voi tarkoittaa.

Polku on kapea ja haastava, mutta edelläkävijyys harvoin syntyy mukavuusalueella. Maailmassa, jossa pienetkin yksityiskohdat voivat ratkaista sijoituksen – tämä päätös voi kääntyä joko voitoksi… tai tappioksi.

Toistaiseksi Murto jatkaa kirjoittamaan omaa tarinaansa suomalaisen urheilun sivuilla. Tarinaa, joka on rohkea, erikoislaatuinen – ja hyvin suomalainen.

Ja ehkä juuri siksi se kiinnostaa meitä niin paljon.

🗯 Mitä mieltä sinä olet? Onko Wilma Murron päätös nerokas oivallus vai turhaa riskinottoa? Kommentoi alle – keskustelu on vasta alussa.

Käytämme evästeitä cookies käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
OK