Massimo Hoist hurmasi Suomen ravikesän 2024 ja nousi koko perheen kultakimpaleeksi

Jos joskus on ollut hevonen, joka sulattaa jopa kokeneimman ravimiehen sydämen, se on kuusivuotias lämminveriori Massimo Hoist. Kesä 2024 on ollut sille kuin unelma, ja samalla koko Hakkarainen–Korhonen-perheen elämä on ollut yhtä ilon ja ylpeyden juhlaa. Kyse ei ole vain nopeasta kilpahevosesta – Massimo on heidän silmissään perheenjäsen. Ja sellaisena sen on omaksunut moni raviyleisönkin sydämissään.

Voittokone ja tähtisuku

Massimo Hoistin palkintotili näyttää jo yli 400 000 euroa, eikä tahti näytä hidastuvan. Valmentaja Jukka Hakkarainen hymyilee, kun kysyy menestyksen salaisuutta: “Suku on kohdillaan.” Eikä hän liioittele.

Massimon emä, Venice, oli aikansa supertähti, joka keräsi urallaan yli 800 000 euroa ja jätti jälkensä suomalaisen ravihistorian kultakirjoihin ennen kuin siirtyi siitostammaksi kahdeksan vuotta sitten. Massimo oli sen ensimmäinen varsa – vähän ujo alkuun, mutta kasvoi vuosi vuodelta itsevarmemmaksi ja nopeammaksi.

Syksyllä 2023 Massimo pyyhälsi St. Legerin finaalin voittoon vieläpä Suomen ennätysajalla. Se oli vasta alkusoittoa tälle kesälle.

Perhe, joka hengittää samaan tahtiin kuin hevonen

Massimon ympärillä on tiivis ja lämmin tiimi:

• Heikki Korhonen – kasvattaja, omistaja ja perheen ”Ukki-Heikki”
• Veera Hakkarainen – hevosen hoitaja ja Korhosen tyttärentytär
• Jukka Hakkarainen – valmentaja ja vävy
• Vakio-ohjastaja Hannu Torvinen, joka sai luottotehtävän ohjata oria koko kauden ajan

Tallilla kaikki tietävät roolinsa – eikä menestys tule koskaan hevosen hyvinvoinnin kustannuksella. Kesän helteillä rytmi käännettiin päälaelleen: yöt vietettiin ulkona viileämmässä, ja aamuisin työt alkoivat jo kuudelta.

Onnea tuovat kengät ja historiaa toistava voitto

Massimolla on myös oma kannattajakuntansa ja talismaaninsa. Yksi heistä on Hanna Raatikainen, lempinimeltään ”Hanna-mummo”, joka on jo vuosia jakanut talleilla porkkanoita ja kannustavia sanoja. Suur-Hollolan voittopäivänä Hanna piilotti Massimon kengät rintaliiveihinsä – ehkä onnetta tuottava temppu, ehkä vain sattumaa, mutta voitto tuli.

Suur-Hollolan voitosta teki erityisen koskettavan se, että Massimon emä Venice voitti saman kilpailun kahdesti, vuosina 2016 ja 2017. Nyt, vuosia myöhemmin, historia toistui – vain pääroolissa oli Venicen poika.

Rauhaa, terveyttä ja pitkäjänteisyyttä

Kaiken pohjalla on yksi asia: Massimo on pysynyt terveenä. Se on ollut valmennuksessa alusta asti selkeä päämäärä – mennään hevosen ehdoilla ja pidetään huolta sen fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista.

Keväällä päätettiin, että Hannu Torvinen pysyy rattaissa koko vuoden. ”Näin ei tarvitse joka kisaan miettiä ohjastajaa uudelleen. Sama linja jatkuu jatkossakin”, Hakkarainen sanoo. Torvinen itse uskoo, että parhaat vuodet ovat vasta edessä.

Arki tallilla – ja katse tulevaan

17 hevosen tallissa työ ei lopu koskaan. Massimon menestys on tuonut mukanaan lisää kiinnostusta: vierailijoita käy ovella ja puhelin soi tiuhaan tahtiin. Mutta kaiken keskellä perhe pitää fokuksen siinä, mikä on heille tärkeintä – hevosten hyvinvoinnissa.

Syksyn myötä Massimolle on luvassa ansaittu lepojakso. Sen jälkeen katseet kääntyvät jo seuraaviin kausiin – ehkä vieläkin isompiin kilpailuihin, ehkä Euroopan radoille asti.

Kiitosmuikut ja kultakimpale

Kesän lopulla tallilla järjestettiin “kiitosmuikku”-ilta, jonka tarkoitus oli kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana Massimon tarinassa. Kun Heikki Korhonen nosti maljan, ääni hieman murtui. Hän ei puhunut pelkästä kilpahevosesta – hän puhui perheen kultakimpaleesta.

Illan päätteeksi, kun tallin valot sammuivat, joku vielä kurkisti Massimon karsinaan. Hoitaja Veera Hakkarainen sanoo sen parhaiten:
”Kun on tällainen kultakimpale, niin kyllä sitä väkisinkin katsoo tarkemmalla silmällä.”

Kesä 2024 teki Massimo Hoistista jo nyt suomalaisen raviurheilun pienen legendan – mutta jos tallin väeltä kysyy, he vasta lämmittelevät.