Suomen Olympiakomitea luopuu kisapapista yli 20 vuoden jälkeen – uudet tukiroolit haastavat perinteen

Jos olet seurannut suomalaisia olympiajoukkueita läpi 2000-luvun, olet todennäköisesti kuullut nimen Leena Huovinen. Hän on ollut turvallinen aikuinen kulisseissa – kisapappi, joka on kuunnellut huolia, pyyhkinyt kyyneliä ja tarjonnut henkistä tukea urheilijoille niin kesä- kuin talvialustoilla jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Nyt tuo tarina saa ainakin väliaikaisen päätöksen.

Suomen Olympiakomitea ilmoitti, että kisapapin virkaa ei jatketa. Päätös tuntuu suurelta katkaisulta perinteeseen, mutta Olympiakomitean uusi huippu-urheilujohtaja Janne Hänninen painottaa, ettei kyse ole lopullisesti lukitusta ratkaisusta. Hänen mukaansa ovea ei ole suljettu, mutta se on ainakin hetkellisesti vain raollaan.

Mistä päätös sai alkunsa?

Taustalla on Olympiakomitean sisäinen pohdinta siitä, millaista henkistä tukea urheilijat nykypäivänä todella tarvitsevat. Tilanne nousi esiin viime syksynä, kun Naisleijonat toivoi Huovista tuekseen omaan olympiaprojektiinsa. Komitea kuitenkin päätti olla lisäämättä erillistä kisapappia joukkueeseen. Samalla linjattiin, ettei papin paikka jatkossa enää kuulu pysyvänä osana koko Suomen olympiajoukkuetta.

Tilanteeseen liittyi myös viestinnällistä epätarkkuutta. Huovinen ei saanut päätöksestä tietoa Olympiakomitean kautta, vaan kuuli asiasta sivujonossa Naisleijonien päävalmentaja Tero Lehterältä. Se oli yllättävä tapa kertoa uutinen ihmiselle, joka oli ollut mukana vuodesta 2004 kaikkien kisojen tukena.

Uudenlaiset tukiroolit tulossa

Kisapapin roolin poistuminen ei tarkoita, että urheilijat jäisivät ilman tukea. Päinvastoin, Olympiakomitea esittelee kaksi uutta tehtävää:

• Safeguarding officer – huolehtii urheilijoiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista eri tilanteissa.
• Welfare officer – tarjoaa keskusteluapua ja tukee arjen haasteissa riippumatta taustasta tai katsomuksesta.

Mielenkiintoista on, että myös Huovista voidaan harkita yhteen näistä uusista tehtävistä. Keskustelut asiasta ovat vielä kesken.

Muuttuuko joukkueen henki?

Monille urheilijoille Huovinen ei ole ollut vain pappi, vaan ennen kaikkea luotettava kuuntelija. Hän on ollut se henkilö, jolle voi puhua ilman pelkoa siitä, että asiat etenevät eteenpäin joukkuehierarkiassa. Siksi muutos herättää väistämättä tunteita: voiko uusi järjestelmä vastata tuohon inhimilliseen tarpeeseen?

Katse kohti Milanoa 2026

Seuraavat talviolympialaiset järjestetään Italiassa, Milanossa ja Cortinassa vuonna 2026. Siellä nähdään ensimmäistä kertaa käytännössä, miltä uusi henkisen tuen malli näyttää – ja kokevatko urheilijat sen riittäväksi. Kokemusten perusteella voi olla, että kisapappi vielä palaa mukaan, jos niin katsotaan parhaaksi.

Tiivistettynä:

• Kisapappi poistuu olympiajoukkueen vakiokokoonpanosta ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen.
• Päätös syntyi osana Olympiakomitean uutta linjausta henkisen tuen järjestämisestä.
• Leena Huovinen sai uutisen epäsuorasti, vaikka on ollut mukana vuodesta 2004 kaikkien kisojen tukena.
• Tilalle tulee kaksi uutta roolia: safeguarding officer ja welfare officer.
• Huovista voidaan mahdollisesti harkita yhteen näistä tehtävistä.
• Päätös ei ole lopullinen – kisapappi voi vielä palata, jos urheilijat niin toivovat.

👉 Mitä mieltä sinä olet? Tarvitaanko olympiajoukkueessa edelleen perinteisen kisapapin kaltainen luottohenkilö – vai onko nyt oikea hetki siirtyä uudenlaiseen henkisen tuen malliin?