Suomen U18-koripallotytöt EM-finaaliin Espanjaa vastaan – historiallinen hetki suomalaisessa urheilussa

Kuvittele tämä: kesäilta La Palmassa, Espanjan aurinko on juuri alkanut laskea, mutta koripallokentällä tunnelma on kaikkea muuta kuin raukea. Suomalaiset U18-tytöt ovat juuri voittaneet Belgian ja marssineet EM-finaaliin. Kyllä, luit oikein – finaaliin.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen alle 18-vuotiaiden tyttöjen koripallomaajoukkue taistelee ikäluokan EM-kisojen kirkkaimmista mitaleista, ja se on suomalaiseen urheiluhistoriaan isolla kirjoitettu merkkipaalu.

Alku oli vaikea, sitten pyörre tempaisi mukaansa

Perjantainen välieräpeli Belgiaa vastaan ei alkanut toivotulla tavalla. Belgialaiset tulivat kentälle kuin tykki, veivät ensimmäisen erän seitsemän pisteen erolla ja näyttivät hetken aikaa siltä, että Suomen finaalihaaveet jäisivät siihen.

Mutta sitten tapahtui jotain. Suomalaisten peli alkoi naksahtaa paikoilleen. Tauolle mentiin enää kolmen pisteen takaa-ajoasemassa – ja kolmas neljännes oli silkkaa suomalaista sielua: tytöt hilasivat itsensä edelle, roikkuivat kiinni johtoasemassa ja pitivät siitä kiinni viimeiseen summeriin saakka. Loppulukemat 77–69. Käytännössä täydellinen toisella puoliajalla.

Ada Luukkanen tähditti, mutta voitto tehtiin yhdessä

Ottelun sankarin viitta oli selkeä: Ada Luukkanen. 17 pistettä, tärkeitä onnistumisia ja johtamista juuri silloin, kun sitä tarvittiin. Mutta yksin tätä voittoa ei napattu – Eevi Seppä punnersi 14 pistettä ja Tiia Talonen säkitti 10. He olivat kuin palapelin paloja, jotka sopivat täydellisesti toisiinsa juuri oikealla hetkellä.

Tärkeämpää kuin pistemäärät on kuitenkin se yhteishenki, jonka tämä joukkue on rakentanut. Kentällä näkyy pelirohkeus, yhteinen usko omaan tekemiseen – ja se ei synny hetkessä. Se luodaan vuosien valmennustyöllä, luottamuksella ja yhteisellä matkalla.

Finaalipaikka – enemmän kuin vain urheilusaavutus

Tämä ei ole pelkkä finaalipaikka. Tämä on viesti: suomalainen naiskoripallo elää ja voi hyvin. Ennen tätä kisaa Suomi ei ollut koskaan yltänyt edes mitalipeleihin U18-tyttöjen EM-turnauksessa. Nyt palkintokaappiin tulee vähintään hopeaa – ja mahdollisuus kultaan on aivan todellinen.

Eikä kyse ole sattumasta. Viime vuonna Suomi nappasi kultaa U16-ikäluokassa. Ja vuotta aiemmin tytöt sijoittuivat neljänneksi. Meidän junioriputkemme alkaa toimia, ja varsinkin tyttöjen puolella ollaan tekemässä jotain todella erityistä.

Vastassa koripallojätti – mutta unelma elää

Sunnuntain finaalissa Suomi kohtaa emäntämaa Espanjan – maan, jonka koripallohistoria on täynnä menestystä ja lahjakkuuksia. Espanja kaatoi omassa välierässään viime vuoden mestarin Ranskan, ja kotikenttäetu tekee heistä selkeän ennakkosuosikin.

Mutta onko se syy epäillä Suomea? Ei todellakaan. Juuri nyt Suomi pelaa turnauksensa parasta korista, ja itsevarmuus on kova. Espanja on iso haaste, mutta suomalaisilla ei ole mitään menetettävää ja aivan kaikki voitettavana.

Ilta, joka voi muuttaa pelin – myös kentän ulkopuolella

Tällaisten hetkien vaikutus ulottuu paljon kenttää pidemmälle. Tämä on suuri voitto myös tasa-arvolle ja näkyvyydelle – se kannustaa nuoria tyttöjä ympäri Suomen unelmoimaan isoja. Koripallo ei ole enää vain hiljainen sivulaji jossain futiksen ja jääkiekon varjossa. Se nousee, ja nämä tytöt ovat sen nousun etulinjassa.

Mitä voittoon vaaditaan?

Jos Suomen halutaan sunnuntai-iltana nostavan kultamitalin, tarvitaan kolme asiaa:

• Tiivis puolustus: Espanja pelaa nopeasti ja älykkäästi – Suomen ei pidä antaa heille helppoja koreja.
• Rauhallinen pelinjohtaminen: Hyökkäyksen tempo pitää säilyttää kontrollissa. Levypalloista on taisteltava jokaisella solulla.
• Luukkasen ja muiden tähtien flow: Jos Luukkanen, Seppä ja Talonen säilyttävät vireensä, Suomi voi kamppailla voitosta aivan tosissaan.

Finaalin aloitusvihellys kuullaan sunnuntaina klo 21.30 Suomen aikaa. Paikkana La Palma, mutta panoksena koko suomalaisen koripallon tulevaisuus – tai ainakin sen seuraava suuri luku.

Ehkäpä vuosien päästä joku nuori pelaaja muistelee nähneensä sen pelin, jolloin Suomi voitti EM-kultaa Espanjassa ja siitä päivästä asti tiesi, että hänkin haluaa kentälle.

Ja mitäs me suomalaiset? Me katsomme, jännitämme, toivomme – ja uskomme.