Y-kromosomitesti jakaa mielipiteitä naisten yleisurheilussa – reiluutta vai syrjintää
Kansainvälinen yleisurheiluliitto World Athletics on tehnyt historiallisen päätöksen, joka ravistelee urheilumaailmaa: jatkossa urheilijat, jotka haluavat kilpailla naisten sarjoissa, joutuvat läpäisemään pakollisen kromosomitestin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikäli testissä havaitaan Y-kromosomi, urheilija ei saa osallistua naisten sarjaan.
Taustalla vuosien kiista
Päätöksen taustalla ovat pitkään jatkuneet keskustelut ja kiistat siitä, kuka saa kilpailla naisten sarjoissa. Tärkeässä asemassa ovat olleet:
- DSD-urheilijat – henkilöt, joilla on kehon kehitykseen vaikuttavia eroja.
- Transurheilijat – erityisesti ne, jotka ovat syntyneet miehiksi ja siirtyneet elämään naisina.
- Caster Semenya – eteläafrikkalainen juoksija, jonka tapaus on noussut kansainväliseksi keskustelunaiheeksi.
World Athleticsin mukaan uusi linjaus ei ole syrjintää, vaan keino suojella biologisten naisten kilpailuoikeuksia ja tasapuolisuutta. Liiton suomalaisjäsen Antti Pihlakoski korostaa, että päätös tehtiin suurempien epäreiluuksien estämiseksi.
Testaus käytännössä
Kromosomitesti voidaan tehdä verinäytteestä tai syljestä. Tärkeimmät käytännön linjaukset ovat:
- Testi vaaditaan ennen osallistumista ensimmäisiin kilpailuihin.
- Testi täytyy tehdä vain kerran, ellei poikkeustilanne edellytä uutta näytettä (esimerkiksi dopingepäilyssä).
- World Athletics maksaa jokaiselle testatulle 100 dollarin kompensaation.
Tiukka aikataulu kuitenkin huolestuttaa. Tokion kisat lähestyvät nopeasti, eikä kaikki urheilijat tai kansalliset liitot ole vielä valmiina uuden sääntelyn mukaisiin vaatimuksiin.
Miksi juuri nyt?
Liitto perustelee päätöksen ajoitusta havainnoilla, joiden mukaan tietyissä maissa DSD- ja transurheilijoita olisi käytetty strategisesti menestymistarkoituksissa. Kromosomien mukaan määritelty osallistumiskriteeri tuo heidän mukaansa tilanteeseen läpinäkyvyyttä ja selkeyttä: Y-kromosomi estää osallistumisen naisten sarjaan.
Jakaa mielipiteitä voimakkaasti
Uusi sääntö on herättänyt voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan:
- Monet pitävät sitä rohkeana ja oikeudenmukaisena ratkaisuna reilun kilpailun puolesta.
- Toiset näkevät sen räikeänä syrjintänä, joka ohittaa yksilöllisyyden ja ihmisoikeudet.
Keskeinen kysymys kuuluu: voiko kromosomitesti todella olla ainoa oikeudenmukainen mittari? Sukupuoli ei ole yksiselitteinen, ja sen moniulotteisuus ei aina taivu laboratorioanalyysiin.
Tulevaisuuden suunnitelmat
World Athletics näkee testauksen osana laajempaa visiota. Tavoitteena on, että seuraavien kahden–kolmen vuoden kuluessa kromosomitestauksesta tulee pysyvä osa kilpaurheilun järjestelmää. Arvioiden mukaan jopa kymmenet tuhannet urheilijat tullaan testaamaan.
Tokion kisat toimivat nyt pilottina – intensiivisen seurannan ja julkisen arvokeskustelun keskellä.
Ytimessä arvovalinnat
Lopulta kysymys ei ole vain testistä tai säännöstä. Kyse on siitä, millaisia arvoja urheilu haluaa ilmentää tulevaisuudessa:
- Reiluus biologisten naisten näkökulmasta?
- Vai inklusiivisuus ja sukupuolen yksilöllinen kokemus?
Keskustelu käy kuumana – ja aiheellisesti. Sillä tässä ei mitata vain kromosomeja, vaan mitattavana on myös itse ihmiskäsitys, oikeudenmukaisuus ja yhteiskunnan muutoskyky.