Lassi Thomson palaa NHL kaukaloon Ottawassa uusi mahdollisuus loistaa täysillä

Suomalaispuolustaja Lassi Thomson tekee paluun NHL-maailmaan tutulla areenalla. Ottawa Senators on solminut Thomsonin kanssa yksivuotisen ja kaksisuuntaisen sopimuksen, joka mahdollistaa pelaamisen sekä NHL:ssä että AHL:ssä. Tämä siirto merkitsee paluuta organisaatioon, josta hänen NHL-tarinansa alun perin käynnistyi.

Tuttuun seuraan takaisin

Thomsonin nimi painettiin NHL:n historiankirjoihin vuonna 2019, kun Ottawa Senators varasi hänet ykköskierroksella, numerolla 31. Siitä lähtien hän on liikkunut NHL:n ja AHL:n välillä, mutta pysyvää paikkaa ei ole vielä vakiintunut. Nyt koittaa uusi mahdollisuus, johon sekä pelaaja että seura tarttuvat toiveikkain mielin.

Ruotsin kausi toi uuden itseluottamuksen

Viime kausi SHL:ssä Malmö Redhawksin riveissä oli Thomsonille tärkeä etappi. Häikäisevät tehot – 17 maalia ja 29 pistettä puolustajan roolista – osoittavat, että kehitys on jatkunut Euroopassa. Tämä ei jäänyt NHL-organisaatioilta huomaamatta, ja ottawalaiset päättivät vastata signaalin kutsuun.

Oscar Alsenfelt, Malmön urheilujohtaja, totesi: ”Lassi teki suuren vaikutuksen. Hän on fantastinen pelaaja. Vaikka hänen lähtönsä on iso menetys meille, toivotamme hänelle kaikkea hyvää.”

Ottawa uskoo yhä potentiaaliin

Vaikka Thomsonilla on tilillään vain 18 NHL-ottelua ja viisi syöttöpistettä, Senators luottaa hänen mahdollisuuksiinsa kehittyä vielä huippupuolustajaksi. Kaksisuuntainen sopimus antaa hänelle mahdollisuuden pelata tilanteen mukaan sekä NHL:ssä että farmijoukkue Belleville Senatorsissa.

Seuran tiedotteessa tiivistettiin yhteistyön perusajatus selkeästi: ”Kyseessä on hyvä ja järkevä ratkaisu molemmille osapuolille. Thomson tuntee organisaation ja me uskomme, että hänellä on vielä paljon näytettävää.”

Mahdollisuuksien ikkuna on auki

Thomsonin paluu on ennen kaikkea uusi alku. Hänellä on nyt taustallaan ehjä pelikausi, luottamus omaan peliinsä ja selkeä ymmärrys siitä, mitä NHL-tasolla vaaditaan. Hänen pelissään yhdistyvät liikkuvuus, peliäly ja hyökkäysuhka, joita moderni puolustuspelaaminen edellyttää.

Fanien ja valmennuksen tuki voi muodostaa tärkeän selkänojan, kun Thomson pyrkii ottamaan vakiopaikan Ottawan takalinjoilta. Nyt kaikki riippuu siitä, onnistuuko hän kaikkien odotusten lunastamisessa.

Lyhyesti:

Miltä tilanne sinusta vaikuttaa? Onko nyt hetki, jolloin Lassi Thomson vihdoin murtautuu NHL:ään pysyvästi? Kommentoi ja jaa oma näkemyksesi – suomalainen jääkiekkoyhteisö seuraa tätä tarinaa suurella mielenkiinnolla.

Kymi Ringin rallicross-avauksessa sora petti mutta tulevaisuus näyttää valoisalta

Kuvittele tilanne: olet valmistellut juhlat viimeisen päälle, mutta juuri ennen vieraiden saapumista jotain tärkeää hajoaa. Suunnitelmat menevät uusiksi, ja tunnelma saa odottamattoman käänteen. Samankaltainen kokemus kohtasi Kymi Ringin, kun heidän uusi rallicross-rata joutui kovaan testiin ensimmäisessä kansainvälisessä kilpailussaan – eikä kestänyt painetta.

Sorarata suli alta

Ensimmäisen virallisen RallyX-sarjan kilpailun alkaessa kaikki vaikutti olevan valmista. Kuitenkin pian huomattiin, että soraosuus radasta ei ollut tarpeeksi vankka. Ajolinjat kuluivat, irtosoraa lensi, ja olosuhteet heikkenivät nopeasti. Tämä johti aikataulumuutoksiin ja ylimääräisiin huoltokatkoihin.

Kymi Ringin tiedottaja Tomi Lindblom kommentoi tilannetta toteamalla, että ongelma johtui yksinkertaisesti pinnan uutuudesta. Positiivista oli, ettei kisan aikana tapahtunut vakavia onnettomuuksia. Kilpailun lähdöistä jouduttiin silti tinkimään, jotta turvallisuus säilyi.

Askel oppia kohti

Vaikka teknisiä ongelmia ilmeni, kyseessä oli historiallinen tapahtuma – ensimmäinen kansainvälinen rallicross Kymi Ringin radalla. Suuremmat tavoitteet, kuten rallicrossin MM-osakilpailu elokuussa, pysyvät edelleen tähtäimessä.

Organisaatio aikoo parantaa rataa tapahtuneen perusteella. Lindblomin mukaan seuraavaksi ryhdytään toimiin, jotta elokuun kilpailu sujuu ongelmitta.

Mahdollisuuden paikka

Kymi Ring on noussut nopeasti suomalaisen moottoriurheilun kärkilavoille, ja nyt mukaan on tullut myös rallicross. Vaikka alku oli haastava, kunnianhimoa ei puutu. Rata tarvitsee vielä kehittämistä – erityisesti soraosuuden osalta – mutta asfalttipinta on osoittautunut jo erittäin toimivaksi.

Elokuun MM-osakilpailu antaa selkeän aikarajan. Silloin radan on oltava kunnossa, ja suunnitelmissa on tiivistää sorapintaa sekä mahdollisesti käyttää uusia materiaaleja, jotka vähentävät irtosoran aiheuttamia ongelmia.

Epävarma alku, mutta kirkas tulevaisuus?

Vaikka ensimmäinen kisa ei mennyt suunnitelmien mukaan, se ei merkitse epäonnistumista. Jokainen epävarma hetki voi toimia askelmana kohti parempaa. Kymi Ring on nyt saanut arvokasta tietoa radan toimivuudesta, ja seuraava mahdollisuus näyttää potentiaali tulee pian.

Näiden kokemusten myötä voidaan rakentaa entistä vahvempaa kokonaisuutta, jonka huipentumana saattaa olla onnistunut ja näyttävä MM-osakilpailu.

Avainkohdat tulevaa varten:

Ehkä tämä oli vasta matalalento ennen varsinaista nousua. Kymi Ringin todellinen startti saattaa olla vielä edessä – ja se voi olla räjähtävä.

Aino Tapola taistelee tiensä huipulle – uusi luokitus avaa ovet paralympiakultaan 2028

Jos olet seurannut paraurheilua, tiedät, miten tiukkoja ja joskus epäreiluja tasoerot voivat olla. Tämä on ollut todellisuutta myös suomalaiselle parapöytätennispelaaja Aino Tapolalle, joka on joutunut kilpailemaan vuosia muita fyysisesti vahvempia urheilijoita vastaan.

🎯 Vihdoin oma sarja – ja reilu pelikenttä

Paralympialaisessa pöytätenniksessä luokat 1 ja 2 ovat pitkäaikaisesti olleet yhdistettynä. Tämä johti siihen, että vaikeavammaiset urheilijat, kuten Tapola, joutuivat epätasa-arvoiseen tilanteeseen kentällä. Tapola itse summasi kokemuksen osuvasti:

“Ei siinä sinänsä ollut mitään vikaa yrittää – mutta rehellisesti sanottuna, monelle meistä se oli kehityksen seinä.”

Vaikka hän on menestynyt näissä olosuhteissa (MM-hopeaa 2022 ja EM-pronssia 2023), tilanne ei ollut kenellekään helppo – saati reilu. Vasta nyt, kun luokka 1 saa oman sarjan vuoden 2028 Los Angelesin paralympialaisissa, hänellä ja muilla samassa tilanteessa olevilla urheilijoilla on mahdollisuus menestyä tasavertaisella kentällä.

🗣️ Muutos ei tullut itsestään – ääntä piti pitää

Kansainvälisen pöytätennisliiton (ITTF) päätös ei syntynyt itsestään, vaan vuosien määrätietoisen työn ja vaikuttamisen tuloksena. Tapola itse kertoo selkeästi, kuinka tärkeää oli tehdä asiasta numero:

“Asia nytkähti liikkeelle, koska jaksettiin pitää siitä tarpeeksi kovaa meteliä.”

Tämä päätös merkitsee muutosta sadoille naisurheilijoille ympäri maailmaa, jotka ovat tähän asti jääneet kilpailuista paitsi juuri luokan yhdistämisen takia.

☀️ Reiluus synnyttää osallistumista

Aino Tapola uskoo, että muutos lisää osallistumista kansainvälisesti. Hän viittaa esimerkkiin aiemmasta uudistuksesta, joka koski pystypelaajien luokkajakoa. Kun luokka 6 erotettiin luokasta 7, osallistujamäärät kasvoivat selkeästi.

Nyt sama kasvu voi tapahtua luokassa 1. Tämä luo uutta toivoa ja potentiaalia monille urheilijoille. Ja Tapolalle antaa mahdollisuuden olla täydessä iskussa samantasoisten pelaajien joukossa.

Kaikki tämä saavutettiin nykyisissä epäsuotuisissa olosuhteissa. Uusissa puitteissa tavoitteet muuttuvat entistä kunnianhimoisemmiksi.

🏓 Silmissä siintää Los Angelesin paralympiakulta

Vaikka paralympialaisiin 2028 on vielä aikaa, Aino Tapolalla on jo katse kirkkaasti kohteessa. Matka kulkee tulevien EM-kisojen, vuoden 2025 MM-kisojen ja vuoden 2027 EM-turnauksen läpi. Reitti huipulle ei ole helppo, mutta ainakin peli on nyt reilumpaa.

Aino mainitsee erityisesti yhden kilpakumppanin – Puolan Dorota Buclawin, nykyisen maailmanlistan ykkösen. Heidän kohtaamisensa ovat viime aikoina päättyneet Tapolan hyväksi:

“Olen onnistunut voittamaan hänet neljässä viimeisessä kohtaamisessa, viimeksi Sloveniassa toukokuussa.”

Hänellä on siis täydet mahdollisuudet kilpailla kirkkaimmista mitaleista.

♿ Tilaa tasa-arvolle – ja toivolle

Luokan 1 erottaminen omaksi sarjakseen ei ole vain urheilullinen päätös – se on sosiaalinen viesti. Se kertoo sen, että vaikeavammaisten potentiaali huomataan ja tunnustetaan. Nyt, kun mahdollisuudet mitaleihin ovat realistisia, maat ja lajiliitot voivat panostaa luokan 1 naisurheilijoihin uudella tavalla.

Esteitä riittää yhä – oli kyse rahasta, näkyvyydestä tai resursseista. Mutta Tapolan tarina on osoitus siitä, että muutokset tapahtuvat vain, kun joku uskaltaa käyttää ääntään. Ja Aino teki niin – ja muutti koko lajia.

🔔 Mikä fiilis?

Luotatko siihen, että Aino Tapola nähdään palkintopallilla Los Angelesissa 2028? Kerro ajatuksesi kommenteissa ja jaa tämä tarina – sillä niin muutoksia tapahtuu!

Pikkuhuuhkajat järisytti jalkapallomaailmaa tasurilla Hollantia vastaan – jatkopaikka U21-kisoissa lähempänä kuin koskaan

Jos pysähdyt hetkeksi miettimään suomalaisen jalkapallon historiaa, harvoin on ollut näin innostavaa hetkeä. Miesten alle 21-vuotiaiden EM-kisoissa Pikkuhuuhkajat – tuo nuorten maajoukkue, joka on usein jäänyt isompien jalkoihin – astui kentälle yhtä jalkapallon suurvaltaa vastaan… ja ei vain selvinnyt, vaan taisteli itsensä tasapeliin. Hollanti, yksi turnauksen suurimmista suosikeista, pysäytettiin kuin seinään. Loppulukemat 2–2, ja vielä tärkeämpänä: rohkea peli antoi Suomelle aivan uudenlaisen identiteetin.

Joo, me jo johdimme 2–0 ja joo, Hollanti tuli vielä rinnalle toisella puoliajalla. Mutta vaikka johto lipsui, tämä ei ollut tappiollinen tasapeli. Päinvastoin – nyt puhutaan pisteestä, joka voi kääntää koko kisojen suunnan.

Altavastaajan voiton resepti? Ronskia rohkeutta ja nokkelaa peliä

Yle Urheilun asiantuntija Antti Pohja ei säästellyt kehuja: ”Suomi pelasi just niin kuin altavastaajan pitääkin – rohkeasti, aggressiivisesti ja tehokkaasti,” hän sanoi. Ja se todella näkyi.

Ottelun kaksi maalia syntyivät kliinisten vastaiskujen päätteeksi, viimeistelijöinä Casper Terho ja Topi Keskinen. Suomen prässi pakotti Hollannin virheisiin, ja siitä syntyivät paikat. Tämä ei ollut sattumaa – se oli selkeä suunnitelma, jota toteutettiin jääkylmällä päällä.

Tokihan Hollannin kaltaista jalkapallon jättiläistä vastaan tulee takapakkia. Toisella puoliajalla he myllyttivät kunnolla, eikä olisi ihme ollut, jos peli olisi kääntynyt täysin toisin. Mutta sitten nousi esiin maalivahti Lucas Bergström ja esitti yhden uransa upeimmista iltapuhteista. Neljä huipputorjuntaa ja saldo: pysyttiin elossa.

Tilastot ehkä näyttävät Hollannin dominoinnin – 2,04 maaliodottamaa vs. Suomen 0,97 – mutta numerot eivät kerro kaikkea. Ne eivät puhu sydämestä, kurinalaisuudesta ja siitä tunnetilasta, jonka nuoret suomalaiset toivat kentälle.

Jatkopaikka? Ei enää utopiaa.

Se, mikä vielä viikko sitten saattoi olla unelmaa, on nyt yhtäkkiä ihan mahdollinen todellisuus. Seuraavat vastustajat ovat Ukraina ja Tanska. Molemmat kovia, kyllä, mutta eivät yhtä pelottavia kuin Hollanti. Härkäpäinen usko ja rohkea pelitapa voivat kantaa.

”Pikkuhuuhkajilla on täysi mahdollisuus napata kolme pistettä molemmista,” Antti Pohja arvioi. Ja sillä mentäisiin todennäköisesti jatkoon – top 2 jokaisesta lohkosta selviää pudotuspeleihin.

Vuonna 2009, kun Suomi viimeksi pelasi U21-kisoissa, tuloksena oli kolme tappiota. Nyt ollaan jo otettu ensimmäinen piste – ja kenties tärkeimpänä, näytetty, että pelillinen ero Euroopan suurmaihin kapenee.

Lohkon tilanne nyt:

Suomi kohtaa Ukrainan sunnuntaina 15.6. klo 19.00 – älä missaa!

Lehkosuon rohkea pelifilosofia alkaa lunastaa

Tässä ei ole kyse vain hyvästä pelistä. Kyse on muutoksesta tavassa, jolla suomalainen joukkue haluaa pelata. Päävalmentaja Mika Lehkosuo on puskenut Pikkuhuuhkajia pois turvallisesta, varovaisesta futiksesta kohti uskaliasta ja aggressiivista peliä. Käytännössä se tarkoittaa: palloa ei jäädä siirtelemään turhaan, haetaan nopeita hyökkäyksiä ja kentälle mennään voittamaan, ei vain selviytymään.

”Tää peli Hollantia vastaan oli jatkoa sille, mitä on rakennettu jo pitkään,” sanoi Pohja. ”Tämä ei ole mikään yksittäinen venyminen – tämä on osa valmiimpaa tarinaa.”

Ehkä vielä meistä ei tule Espanjaa, jossa pallo liikkuu kuin baletti. Mutta Pikkuhuuhkajat ovat löytäneet oman juttunsa: selkeä pelisuunnitelma, nopeat iskut ja uskallus toimia yhdessä. Tämä on jalkapalloa, jolla tehdään tulosta – ja samalla rikotaan vanhoja suomalaisten odotuksia siitä, mitä “meidän” pitää futiskentällä olla.

Kentän tähdet nousevat esiin

Casper Terho ja Topi Keskinen saivat valokeilan ansaitusti maaleillaan, mutta he eivät olleet ainoita, jotka loistivat. Keskikentän Santeri Väänänen ja Juho Talvitie rytmittivät peliä viisaasti, ja topparikaksikko Timo Stavitski – Leo Väisänen peitti, taklasi ja katkaisi jotakuinkin kaikki, mitä kohdalle osui.

Ja sitten on Lucas Bergström – maalissa kuin muuri. Vielä vuosien päästä tässä maassa saatetaan puhua tästä ottelusta juuri hänen nimissään.

Seuraavat ottelut – kohtalon hetket

Pikkuhuuhkajat eivät voi jäädä juhlimaan Hollanti-tasuria. Katseet on jo suunnattu sunnuntaihin, kun vastaan asettuu Ukraina (klo 19:00). Siitä viikon päästä, keskiviikkona 18.6., vastassa on Tanska – ehkä koko lohkon kovin testi.

Paine kasvaa, mutta niin kasvaa tämä nuori joukkuekin. Nyt on tilaisuus tehdä historiaa ja murtautua EM-puolivälieriin – ensimmäistä kertaa koskaan.

Nyt on lupa uskoa.


🎯 Tiivistettynä:

🕖 Seuraava ottelu: Suomi – Ukraina, sunnuntaina 15.6. klo 19:00
📺 Sanoman kanavat näyttävät ottelun suorana.

🗣 Uskotko Suomen jatkopaikkaan? Jaa ajatuksesi – nyt voi tapahtua jotain erityistä.

Vilnan Wolves vetäytyy koripallosta ja Helsinki Seagulls kriisissä – mitä tapahtui lupaavalle yhteistyölle

Vain kolme vuotta sitten Liettuan koripalloskenessä herätettiin suuria odotuksia uuden seuran, Vilnan Wolvesin, myötä. Seuran takana seisoi kunnianhimoinen Basketball Holding Company (BHC), jolla oli suuret suunnitelmat sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yksi tärkeistä laajentumiskohteista oli Suomi, tarkemmin sanottuna pääkaupunki ja sen ylpeys, Helsinki Seagulls.

Keväällä 2025 tarina näyttää kuitenkin päättyvän tyhjään kauhalliseen. Wolves on ilmoittanut jäädyttävänsä toimilupansa kahdeksi vuodeksi – käytännössä tämä tarkoittaa seuran toiminnan loppumista. Ei pelejä, ei eurokenttiä, ei kotimaan huippuotteluita.

Syyt löytyvät lainsäädännöstä ja markkinoiden koosta

Keskeinen syy Wolvesin vetäytymiseen liittyy Liettuassa voimaan tulleisiin uusiin vedonlyöntialaa tiukentaviin säädöksiin. Seuran pääyhteistyökumppani Twinsbet joutuu säätelyn kohteeksi, mikä tekee seuran rahoituksesta mahdotonta. BHC:n edustaja Gediminas Ziemelis myönsi ääneen myös toisen haasteen: Liettua ei ole riittävän suuri markkina tällaiselle koripalloliiketoiminnalle – ainakin ei heidän mallillaan.

Entä Helsinki Seagulls?

Suomi ja Helsinki eivät jää tässä tarinassa sivurooliin. Vuonna 2023 BHC solmi yhteistyön Helsinki Seagullsin kanssa, ja odotukset nousivat korkealle. Seuran taustalle oli tarkoitus tuoda rahaa, osaamista ja vakautta. Kentällä nähtiin jopa Wolvesin tähdet ja entisiä koripallosankareita, ja tunnelma oli lupaava.

Mutta keväällä 2025 BHC vetäytyi hiljaisesti. Osakeanti jäi toteutumatta, ja Seagullsin hallinto jäi yksin selvittämään seuraavia askelia. Tilanne on nyt epävarma: Seura omistaa edelleen Korisliigan pelilisenssin kaudelle 2025–2026, mutta rahoitus on avoin kysymys, ja pääomistajien vetäytyminen tuo uuden kriisin eteiseen.

BHC katsoo Dubain suuntaan

Gediminas Ziemelisin mukaan BHC:n suunnitelmat eivät pysähdy Liettuaan – eikä Suomeen. Seuraavaksi katse on suunnattu Dubaihin, jossa vedonlyöntisääntely on löyhempää ja liiketoimintaympäristö lupaavampi. Mutta millainen seura sieltä syntyy – ja kuka sitä tulee kannattamaan?

Opit ja mahdollisuudet tulevaan

BHC:n ja Seagullsin lyhyt liitto opettaa tärkeän oppitunnin: kansainvälinen sijoittaminen urheiluun voi olla riski, jos perustukset eivät ole kunnossa. Ruohonjuuritasolta rakennettu intohimo ja paikallinen omistus voivat osoittautua kestävimmiksi väyliksi menestykseen.

🟠 Yhteenveto tärkeimmistä käänteistä:

Mitä seuraavaksi Seagullsille?

Tulisiko heidän palata ruohonjuuritasolle? Onko suomalaisessa omistajuudessa enemmän kestävyyttä kuin kansainvälisissä haaveissa? Helsinki ja Liettua jakavat tällä hetkellä saman tunteen: pettymyksen – mutta myös mahdollisuuden kasvaa ja oppia.

Senegal yllätti Englannin ja kaatoi suursuosikin – mitä tapahtuu Tuchelin projektille?

Englannin jalkapallomaajoukkue koki tiistai-iltana karun *todellisuuspohjaisen* muistutuksen siitä, että nykytilassa joukkueen peli ei riitä, vaikka vastassa olisi ”vain” ystävyysottelun merkeissä otteleva Senegal. Vaikka ottelu alkoi lupaavasti, Englannin ilta päättyi 1–3-tappioon, joka nosti esiin isoja kysymyksiä joukkueen pelillisestä suunnasta ja valmennuksesta.

Ottelun alku lupasi enemmän kuin tarjosi

Seitsemän minuutin kohdalla Harry Kane vei Englannin 1–0-johtoon, ja tunnelma Nottinghamin illassa oli toiveikas. Tottenhamissa kauden aloittanut hyökkääjä näyttikin hetken olevan kunnossa – fyysisesti ja henkisesti – ja iski pallon vastustamattomasti verkkoon.

Mutta siitä alkoi alamäki. Ennen taukoa Ismaila Sarr iski tasoituksen, ja sen jälkeen Senegal hallitsi kenttätapahtumia. Englannin puolustus näytti epävarmalta, keskikenttä ideoiden puutteesta kärsivältä. Lopulta Habib Diarra ja Cheikh Sabaly sinetöivät Senegalin voiton.

Tuchel ja Englanti – sopiiko yhteinen sävel?

Thomas Tuchel sai tappionsa Englannin päävalmentajana. Saksalaiselta odotetaan paljon – taktista kurinalaisuutta, pelitavan selkeyttä ja tuloksia. Tähän mennessä tuota kolmen kombinaatiota ei ole näkynyt, ja esimerkiksi hyökkäyspelin rakenteeton luonne arveluttaa asiantuntijoita.

Median kysymykset ovat kovaäänisiä: Mikä on Englannin pelitapa? Miksi yksilöt, kuten Jude Bellingham, puuttuvat kentältä? Onko keskikenttä liian hidas? Missä näkyy johtajuus? Nämä kysymykset ovat aiheellisia, eikä suoraa vastausta ole.

Senegalin kirkas ilta

Senegal pelasi rohkeasti, aktiivisesti ja ennen kaikkea tehokkaasti. Heidän otteensa todistivat, etteivät he tulleet vain ”pitämään hauskaa” ison nimiä vastaan. Joukkue osoitti, että Afrikan maat eivät enää ole pelkkiä altavastaajia.

Ottelun näkyvimmät hahmot:

Englannin haasteet – enemmän kuin yhden ottelun ongelma

Englannin ongelmat eivät selity yhdellä huonolla illalla. Tämä ottelu tuntuu ennemminkin olevan osa jatkumoa, jossa joukkue etsii identiteettiä ja pysyvää pelillistä rakennetta ilman kunnollista tulosta. Pelaajavalinnat, kuten Jude Bellinghamin puuttuminen tai keskustan hitautta edustavat Rice ja Phillips, herättävät kritiikkiä.

Johtajuus kentällä – ja sen puute – on kenties suurin aukko. Kun peli alkaa rakoilla, ei ole selkeää pelaajaa, joka ottaisi ohjat käsiin. Tällainen aukko on vaarallinen erityisesti arvoturnauksia silmällä pitäen.

Pelin kulku tiivistettynä

Mitä seuraavaksi?

Tuchelin projekti on vielä nuori, mutta merkit eivät lupaa helppoa tulevaisuutta. Tällaiset ottelut vaikuttavat pelaajien ja valmennuksen itseluottamukseen ja liimaantuvat osaksi suurempaa keskustelua joukkueen tilasta.

Senegal sen sijaan voi ammentaa paljon itseluottamusta tästä illasta. Sen organisoitu pelitapa, yksilöiden loisto ja halu haastaa vahvempia kertovat kansainvälisestä kunnianhimosta, joka kantaa kauas.

Englannilla on edessä itsetutkiskelun paikka. Fanit, media ja ennen kaikkea pelaajat odottavat vastauksia. Onko tämä vain kasvukipua vai merkki syvemmistä ongelmista?

Jacob Friis näyttää esimerkkiä inhimillisestä johtajuudesta EM-kisojen keskellä

Kuvitellaan hetki: olet keskellä EM-kisojen kuohua, sinulla on käsissäsi nuori, lahjakas joukkue ja kaikki huomio kohdistuu kentälle – odotukset, paineet, kannustus. Silti, kaiken tämän keskellä, päävalmentaja Jacob Friis pysähtyy, katsoo kauemmas tulostaulun ohi ja sanoo ääneen:

”Jalkapallo on tässä tilanteessa toissijaista.”

Sanat, jotka eivät ehkä ole ne, mitä useimmat odottavat kuulevansa tällaisessa tilanteessa, mutta juuri siksi ne pysäyttävät. Niissä on jotain erityisen rehellistä ja aidosti tärkeää – inhimillisyyttä, joka urheilussa joskus unohtuu.

Kun peli ei ole kaikki kaikessa

Friis, joka toimii Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkueen valmentajana, antoi lausuntonsa tilanteessa, jota ei ole avattu julkisuudessa tarkemmin. Mutta rivien välistä paistaa vakava tilanne – ehkä henkilökohtainen menetys tai muu elämää pysäyttävä tapahtuma joukkueen jäsenen lähipiirissä. Mitä tahansa taustalla onkaan, Friis päätti muistuttaa, että vaikka jalkapallo on intohimo ja ammatti, se ei koskaan ole tärkeämpi kuin ihmiset sen takana.

Ja tämä ei ollut mikään yksittäinen hetken mielenilmaus. Jacob Friisin johtamistapa, jossa ihmisläheisyys ja empatia ovat etusijalla, on näkynyt hänen urallaan aiemminkin. Vuonna 2019, Tanskan Aalborg BK:n päävalmentajana, hän jättäytyi sivuun valmennuksesta huolehtiakseen vakavasti sairaasta tyttärestään. Hän tietää, mitä merkityksellinen elämä vaatii – kentän ulkopuolella.

Urheilu voi olla kaunista – kun sen tekee sydämellä

Friis edustaa sitä valmennusotetta, joka viime vuosina on alkanut yleistyä huippu-urheilussakin: valmentajaa, joka ei mittaa arvoaan pelkästään tuloksilla, vaan sillä, kuinka hän kohtaa ihmisiä. Sama suunta näkyy, kun katsoo urheilun esikuvia kuten Simone Biles tai Naomi Osaka. He ovat nostaneet julkiseen keskusteluun sen, kuinka raskaat ja näkymättömät henkiset paineet voivat olla.

Friisin puheenvuoro istuu tähän kehykseen täydellisesti. Hän sanoo ääneen sen, mitä moni ajattelee mutta harva uskaltaa lausua julkisesti valmentajana: jos pelaaja ei voi hyvin ihmisenä, on turha odottaa ihmeitä kentällä. Ja erityisesti nuorten kanssa työskennellessä tämä on arvo, jota ei voi liikaa korostaa.

Peli yhdistää – kun se tehdään yhdessä

EM-turnaukset tunnetaan karskin paineen hetkistä ja sydäntä sykähdyttävistä voitoista, mutta Friisin kaltaiset valmentajat muistuttavat siitä, että kaikessa kilvoittelussa täytyy säilyttää sydän. Hän ei vähättele urheilun intohimoa – päinvastoin. Hän vain haluaa, että se rakentuu oikeille arvoille:

Ja tällaisissa tilanteissa joukkueen vahvuus ei synny pelikirjan sivuista, vaan siitä, kuinka tukena ollaan, kun elämä horjuttaa. Kun kapteenin sana hartialla tuntuu yhtä tärkeältä kuin valmentajan analyysi. Kun tiedetään, ettei ketään jätetä yksin – ei edes kulisseissa.

Valmentajana Friis näyttää, että todellinen johtajuus ei ole kovuutta, vaan kykyä olla herkkä silloin kun tilanne vaatii. Pelissä saatetaan tehdä historiaa, mutta ihmisten kohdalla rakennetaan elämää.

Miksi tällä kaikella on väliä?

Friisin viesti ei ole pelkkä ohimenevä maininta tai tunteenpurkaus – se on pieni mutta tärkeä peili koko urheilumaailmalle. Se haastaa meidät pohtimaan: mikä lopulta on tärkeintä, kun kaikki muu riisutaan pois? Kun tulokset unohtuvat ja kisat jäävät taakse – mitä jää jäljelle?

  1. Jääkö inhimillinen johtajuus?
  2. Jääkö kipinä, joka saa nuoren urheilijan jatkamaan?
  3. Jääkö muisto siitä, että joku näki hänet ihmisenä ennen pelaajaa?

Siksi tällaiset hetket merkitsevät. Friisin sanat eivät tarjoa tilastoja tai maalikoosteita, vaan jotain paljon arvokkaampaa: muistutuksen siitä, että pelin ulkopuolella sykkivä elämä on se kaikkein tärkein ottelu.

Ja kenties juuri sieltä kumpuaa se aito voima, jolla joukkue pelaa – ei vain tulosta varten, vaan sydämestä käsin.

💬 Onko sinulla mielessäsi valmentaja tai urheilija, joka on jäänyt mieleen inhimillisestä lähestymistavastaan? Kerro kommenteissa – jaetaan tarinoita, jotka muistuttavat meitä siitä, mikä todella yhdistää.

Luciano Spallettin jäähyväiset Italian maajoukkueelle pieni voitto suuri merkitys

Kun Luciano Spalletti otti viime kesänä ohjat Italian maajoukkueessa, toiveet uudistumisesta ja selkeydestä heräsivät monien mielissä. Alle vuoden jälkeen tämä matka päättyi yllättäen – mutta se päättyi arvokkaasti.

Katastrofi, joka sinetöi kaiken

Italian jalkapallomaajoukkue on kulkenut raskaan tien viime vuosina. Kahdet peräkkäiset epäonnistuneet MM-karsinnat ja nyt kolmannen alku kangerrellen ovat vieneet veronsa. 3–0-tappio Norjaa vastaan oli niin musertava, että siitä tuli Spallettin kohtaloksi.

Tuon tappion jälkeen Spalletti sai potkut – kuitenkin epätyypillisesti saaden vielä mahdollisuuden valmentaa viimeisen ottelun Moldovaa vastaan. Se ei ollut vain muodollisuus, vaan mahdollisuus hyvästellä kunnialla.

Nuoret astuvat esiin

Italialaisen jalkapallon tulevaisuus näyttää nyt erilaiselta kuin aiemmin. Veteraanien tilalla nousee uusia nimiä, kuten:

Nämä hetket osoittivat, että uusi sukupolvi kantaa potentiaalia. Vaikka Spalletti väistyy, joukkueessa on rakennusaineita tulevaan menestykseen.

Suora puhe lehdistön edessä

Poikkeuksellisesti Spalletti kertoo suoraan siitä, miksi hänen aikansa päättyy:

– Miksi meidän olisi pitänyt valehdella vielä kaksi päivää?

Hän ei halunnut peittää totuutta kulissien taakse. Hänen sanansa Italian jalkapalloliiton johdolle olivat suoria ja rehellisiä – sekä kunnianosoitus läpinäkyvyydelle valmentajana. Hän ei astunut pois hiljaa, vaan arvokkaasti ja avoimesti.

Lohkossa riittää vielä työtä

Italia ei ole lohkossaan hyvässä asemassa. Tällä hetkellä:

  1. Norja johtaa täydellä pistepotilla.
  2. Italia on kerännyt vain kolme pistettä kahdesta ottelusta.

Haasteet ovat siis valtavat. Uuden valmentajan on rakennettava luottamus uudelleen nopeasti – niin kentälle kuin sen ulkopuolelle. Matka vuoden 2026 MM-kisoihin vaatii nyt uuden suunnan ja nopeita päätöksiä.

Spalletti – mies, joka yritti uudistaa

Spalletti saapui tehtävään elokuussa 2023. Hänen mahdollisuutensa rakentaa pitkäaikainen kokonaisuus jäi vajaaksi. Silti hänen otteistaan näkyi, että hän pyrki muutokseen. Ja hänen viimeisessä ottelussaan näkyi vielä yksi tärkeä viesti: ammattilaisuutta on myös olla rehellinen.

Pieni voitto, iso merkitys

Spalletti päätti Italian pestinsä voittoon – ei ehkä historialliseen, mutta symbolisesti merkittävään. Se oli ilta, jolloin nuoret pelasivat sydämestään, valmentaja puhui totta ja kannattajat saivat vilauksen toivosta.

Tulevaisuus on avoin. Italia etsii nyt uutta johtajaa, mutta ainakin tämä tarina ei päättynyt tyhjään: se päättyi hetkeen, joka voi olla alku jollekin uudelle.

Mitä sinä ajattelet Spallettin lähdöstä? Kommentoi ja kerro, jatkuuko toivo vai alkaako jälleen uusi jälleenrakennuksen kausi Italian jalkapallossa.

Pelottava loukkaantuminen naisten Superpesiksessä herätti keskustelun varusteiden turvallisuudesta

Viikonloppuna Seinäjoella pelattu Naisten Superpesiksen ottelu Jussittarien ja Laitilan Jyskeen välillä sai dramaattisen ja huolestuttavan käänteen. Pelin loppuhetkillä tapahtunut loukkaantuminen muistutti karulla tavalla urheilun hienouden ja vaaran hienovaraisesta rajasta.

Pelottava tilanne kentällä

Toisen jakson viime hetkillä Laitilan nuori sieppari, Iida Piirainen, sai suoraan kasvoihin kovalyöntisen pallon. Tilanne näytti heti vakavalta ja hiljensi koko kentän. Ensiapu ryntäsi paikalle ja pelaajat jäivät odottamaan huolissaan. Ambulanssi vei Piiraisen pois kentältä, minkä jälkeen ottelu jatkui raskain mielin.

Iida, vasta 20-vuotias ja siirtynyt tälle kaudelle kasvattajaseurastaan Nurmon Jymystä, oli ehtinyt vakuuttaa pelitaidoillaan ja roolillaan siepparina. Onneksi ilmoitettiin pian, että hän voi olosuhteisiin nähden hyvin – mutta tilanne jätti pysyvän jäljen otteluun ja herätti tärkeän keskustelun turvallisuudesta.

Turvallisuudesta keskustelua pesäpallokentillä

Piiraisen loukkaantuminen nosti esiin tutun ja edelleen ajankohtaisen kysymyksen: Onko pelaajien varustus riittävällä tasolla erityisesti etukentällä pelaaville?

Iidan pelipaikka siepparina on yksi altteimmista loukkaantumisille. Ilman asianmukaista kasvosuojaa riskit kasvavat huomattavasti. Tähän myös Laitilan pelinjohtaja Sami Mäki otti kantaa:

”Tällaisilta tilanteilta voitaisiin välttyä paremmilla varusteilla.”

Hän viittasi erityisesti jääkiekkotyylisiin suojahäkkeihin, joita voitaisiin testata myös pesäpallossa. Laji on hänen mukaansa mennyt fyysisempään suuntaan, eikä nykyvarustus enää vastaa tarpeita.

Askel kohti muutosta?

Keskustelu varusteista kiihtyi ottelun jälkeen, ja ilmeni, että välinevalmistaja Karhu on jo aloittanut kasvosuojien prototyyppien testauksen. Ehkä tulevaisuudessa näemme uudentyyppisiä suojavarusteita kentillä. Tästä tilanteesta voi syntyä todellinen muutos – turvallisuuden parantamiseksi.

Ottelun tulos ja pelaajasuoritukset

Itse ottelussa Jussittaret voittivat selvällä marginaalilla 2–0 (3–1, 11–0), ja parhaana pelaajana palkittiin Aino-Kaisa Mantere, joka iski kuusi juoksua ja kruunuksi kunnarin. Hän oli kiistaton johtohahmo kentällä.

Samana viikonloppuna myös muut Superpesiksen joukkueet jatkoivat vahvoja esityksiään:

Lopuksi: aika turvallisemmalle pesäpallolle?

Iida Piiraisen tilanne jäi ottelusta päällimmäisenä mieleen. Se toi mukanaan vakavan pohdinnan: onko nyt aika muuttaa jotakin? Jos jokin hyvä voi syntyä tällaisesta hetkestä, se on se, että koko laji pysähtyy miettimään toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi.

Yhteisön rooli on tärkeä – fanit ja seuraajat voivat vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti muutoksia tehdään.

Mitä sinä ajattelet? Pitäisikö kasvosuojat määrätä pakollisiksi etukenttäpelaajille?

Kommentoi ja jaa – näin voimme yhdessä tehdä pesäpallosta turvallisemman kaikille pelaajille.

Ronaldo vastaan Yamal UEFA-finaalissa – kahden sukupolven huikea kohtaaminen vie futiksen valokeilaan

Kun Cristiano Ronaldo marssii kentälle sunnuntaina UEFA:n Kansojen liigan finaalissa Münchenissä, luvassa ei ole vain mestaruustaistelu. Kohtaaminen Allianz Arenalla tarjoaa myös yhden jalkapallohistorian symbolisimmista hetkistä: legenda vastaan tulevaisuus.

Kohtaaminen kahden aikakauden välillä

Ronaldo on jo osa jalkapallon historiaa: viisi Ballon d’Oria, viisi Mestarien liigan voittoa ja satoja maaleja. Nyt 40-vuotiaana hän silti jatkaa kipinöivää uraansa. Häntä vastaan asettuu Espanjan uusi tähti, 17-vuotias Lamine Yamal, joka on häikäissyt jalkapalloilevan maailman kyvyillään ja kypsyydellään.

Kun Yamal syntyi heinäkuussa 2007, Ronaldo oli jo supertähti. Nyt, 17 vuotta myöhemmin, nämä kaksi pelaajaa edustavat täysin eri sukupolvia, mutta jakavat saman areenan – jännitys ei voisi olla suurempi.

Panoksena enemmän kuin pokaali

Ottelussa on toki kyse mestaruudesta, mutta ennen kaikkea se on sukupolvienvaihdos. Jos Ronaldo tekee kentällä historiaa viimeisten kertojen joukossa, Yamal voi hyvinkin olla avaamassa uuden aikakauden sivuja.

“Tämä on hänelle upea tilaisuus näyttää, mihin hän pystyy,” Ronaldo sanoi viitaten Yamaliin finaalia edeltävässä lehdistötilaisuudessa.

Yamal vastasi kunnioituksella, mutta päättäväisyydellä:

“Hän on legenda. Me kaikki kunnioitamme Cristianoa. Mutta tällä kentällä haluan näyttää, kuka minä olen.”

Tilastot kertovat paljon

Viimeisiä askeleita ja ensiaskeleita

Ronaldo voi olla pelaamassa viimeisiä suuria otteluitaan Euroopassa, sillä hänen sopimuksensa Al-Nassrin kanssa päättyy kesällä. Yamalia puolestaan pidetään Barcelonan ja Espanjan tulevana voimahahmona – aivan kuten Messi tai Ronaldo omana aikanaan.

Finaali: Portugalin kokemus vs. Espanjan nuoruus

Portugalin tie finaaliin kulki Saksan 2–1-voiton kautta – ratkaisevan maalin teki kukapa muu kuin Ronaldo. Espanja taisteli tiensä jatkoon hurjassa 5–4-voitossa Ranskaa vastaan, jossa Yamalin kaksi osumaa ja huikea voittomaali nostivat hänet päivänvaloon.

Otteluun Allianz Arenalle odotetaan lähes 75 000 katsojaa, ja miljoonat seuraavat tapahtumaa ruutujen äärellä. Tunnelma on taattu.

Symboliikka vahvempaa kuin koskaan

Ronaldo voi hyvinkin päättää uransa kirkkaimmilla areenoilla. Yamal puolestaan ottaa ensiaskeliaan suuren maailman valokeilassa. Kuvitelkaa: Ronaldon poika, Cristiano Jr., on syntynyt vuonna 2010 – vain kolme vuotta Yamalia myöhemmin. Ehkä näemme vielä päivän, jolloin hän kohtaa Yamalin kentällä.

Yhteenveto: Ottelu, joka tekee historiaa

Tämä ottelu ei ole vain Espanja vastaan Portugali. Se on vertauskuva sukupolvien vaihtumisesta, kokemus vastaan kyky, Ronaldo vastaan Yamal. Ottelu, jonka muistaa vielä vuosienkin päästä.

Kumpi vie voiton? Vuosikymmenten hioma kokemus vai nuoruuden into ja taito?

  1. Kannatatko Ronaldoa – urheilusankaria, joka on jo kirjoittautunut historiaan?
  2. Vai uskotko Yamaliin – nousevaan tähteen, jolla on tulevaisuus kirkkaana edessään?

Kommentoi ja kerro oma mielipiteesi! Tämä on futiksen historian hetkiä – livenä. Älä missaa sitä.

Käytämme evästeitä cookies käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
OK